Eversti Ahti Paulaharjun vuonna 1956 valmistunutta suuritöistä Oulun linnan pienoismallia säilytetään Pohjois-Pohjanmaan museossa. Se on esillä myös lokakuun lopulla avattavassa uudistetussa perusnäyttelyssä.
Voisiko Oulun yliopiston projektina tehty Oulun linna -virtuaalilarppi sekin sijoittua Pohjois-Pohjanmaan museoon. Sen avulla turistit, koululaiset ja vanhemmat oululaiset voisivat hypätä oululaiseen keskiaikaan, 1600-luvun linnan sisälle.
Tietokonepelissä mallinnettu Oulun linna on virtuaalinähtävyys.
"Jos joku kiinnostuu ja haluaisi V-larpin esimerkiksi museo-, opetus-, nähtävyys- tai johonkin muuhun käyttöön, tätä ympäristöä pystyttäisiin kyllä aika pienellä vaivalla hyödyntämään. Linna suorastaan kaipaa uusiokäyttöön!" sanoo tutkija Tony Manninen.
"Linnaan on tehty hirvittävästi työtä ja se on kehityskelpoinen juttu. Oikeastaan se on vain tuotteistamista vaille. Toimiva versio kaipaisi kohderyhmälle räätälöimisen. Iso massa, seinät ja muurit ovat pystyssä. Kaikki loppu olisi vain viilaamista ja muokkaamista."
Työtuntien ja jatkoresurssien määrä riippuu siitä, millainen V-larpista halutaan. Virtuaaliympäristöjen ja pelituotannon tutkija tietää, että kun käytetään pelimäisiä tekniikoita, nykynuoriso on tuotteelle välittömästi huomattavasti vastaanottavaisempaa.
"Linnassa on jännittäviä loukkoja ja sokkeloita. Luulen, että pienemmätkin viihtyisivät sen parissa. Mitä linnassa tehdään, määräytyy pelin tai pelaajien mukaan. Oulun linna V-larpissa ei varsinaisesti ammuta ketään, ei räjäytellä, eikä tapeta. Linnaan on kyllä olemassa tykit ja muuta, mutta ne eivät ole paikallaan. Jos sitä ajatellaan puhtaasti pelimäisenä, silloin niitä voidaan sinne pistää", lupaa Manninen.
Hän on huomannut, että aika monen pelaajan mielestä kaikkein mukavinta on hajottaminen, mäsääminen.
"Vähän aikaa kiinnostaa, mitä täällä on ja mitä täällä voi tehdä, sitten mitä täällä voi rikkoa."
Oulun linna ei ole autenttinen eli joka yksityiskohta kohdallaan. Tiedot linnasta ovat puutteellisia ja osin ristiriitaisia. V-larpin johtoajatuksena onkin aitouden sijasta elämyksellisyys.
"Yliopistoprojektiin tulee talviunikausi, kun tietokonelarppia ohjelmoineen tutkimusapulaisen Heikki Korvan työt päättyvät syyskuun lopussa ja hän palaa opiskelemaan. Jos ei rahoitusta jostakin saada, niin asia ei etene ennen kuin ensi kesänä." (EK)