Tämän kevään tulvaennusteita leimaavat heikot jäät ja keskimääräistä pienemmät lumen vesiarvot. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen mukaan vesiarvot ovat noin kymmenen prosenttia pitkäaikaista keskiarvoa alemmat. Eniten lunta sulaa vedeksi Koillismaalla ja vähiten rannikolla.
Koska jäät ovat ohuet, niille ei ole joka paikassa menemistä. Jokien koskia ja virtapaikkoja kannattaa jo välttää, mutta normaalit suvannot ja rannat vielä kestävät. Ojien suissa saattaa olla pettävää. Esimerkiksi Oulujoen päälle noussut vesi ei vaikuta jään kestävyyteen ainakaan vielä, korkeintaan säikäyttää jos pintajää pääsee pettämään.
Merialueilla voi liikkua kunhan välttää jokisuita ja virtapaikkoja. Jäätä on 45-60 senttiä virtaamattomilla paikoilla.
Kevät on edennyt jo niin pitkälle, että Oulun luistelukentillä on kunnossapito lopetettu tämän viikon alussa leudon kevätsään takia. Hiihtolatuja pidetään kunnossa jatkuvasti mahdollisuuksien mukaan. Oulujoella ajetaan ladut moottorikelkalla niin kauan kuin se on turvallista.
Jääpato arvaamaton riski
Tulvaa on mahdoton ennustaa vesiarvojen perusteella. Tulvanuhka riippuu eniten siitä, kuinka nopeasti lumi sulaa, ja millaisia vesisateita kevään aikana tulee. Jos sulamisen aikana sataa runsaasti vettä, tulvatilanne pahenee oleellisesti.
Esimerkiksi lumen vesiarvo 90 Oulun korkeudella tarkoittaa, että lumesta sulaa neliön alueelta 90 kiloa vettä. Koillismaalla vettä kertyy tämänhetkisten arvojen mukaan 170 kiloa neliöltä. Keskimääräinen arvo on parisataa.
"Vähäinen vesiarvokaan ei pelasta tulvilta. Jos tulvavettä virtaa vähän, jääpatojen liikkeelle lähtö saattaa olla hitaampaa, ja vesi voi patoutua jäiden taakse. Luonto on aina niin arvaamaton", rakennuttamispäällikkö Reino Enbuske Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksesta huomauttaa.
Jääpadot voivat aiheuttaa lyhytaikaisia, paikallisia hyvinkin suuria tulvia ja haitallisia vedennousuja. Jäiden ohuuskaan ei välttämättä vähennä jääpatojen riskiä.
"On huomattu, että sohjosta muodostunut kohvajää on usein sitkeää ja voi muodostaa patoja, vaikka se ei olekaan kovaa, kuten teräsjää. Pohjanmaan vesistöissä on joka kevät vaikeuksia jäitten kanssa. Pahimmat ongelmat ovat yleensä Kalajoella, myös Kiiminkijoella ja Siikajoella niitä tulee", Enbuske luettelee.
Sahauksia tehdään vähän
Talvi tuli tällä kertaa hyvin myöhään, ja sen takia osa vesistä valui pohjavedeksi. Sillä saattaa olla vaikutusta tulvien määrään. Viime vuonna pohjavesitilanne oli erittäin heikko mutta nyt se on huomattavasti parantunut.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueella on kymmenen allasta, joihin varastoidaan tulvavesiä. Niistä juoksutetaan paraikaa vettä pois, jotta sulamisvedet saadaan sopimaan niihin.
Oulun läänin eteläosien vesistöissä tulvahuippu on normaalisti noin reilun kuukauden päästä. Insinööri Heikki Savolainen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen Kalajokilaakson osastolta sanoo, että ennen sitä saattaa sataa lisää lunta tai vettä, eli siihen mennessä ehtii tapahtua mitä tahansa.
Ympäristökeskus torjuu jääpatojen aiheuttamia tulvia ennakolta sahaamalla jäitä suvantopaikoissa. Tänä keväänä sahauksia ei tehdä muualla kuin Kalajoessa, koska jäät ovat muissa joissa niin ohuita, etteivät ne kanna raskasta sahakonetta. Samasta syystä saattaa Kalajokikin jäädä väliin. Joessa on jäätä parhaimmillaan 50 senttiä, mutta monin paikoin vain noin 40 senttiä. Päätös Kalajoen sahauksista tehdään tänään keskiviikkona.