Teknologian kehittämiskeskus eli Tekes ei ole näillä näkymin perustamassa Ouluun toista valtakunnallista yksikköään, ainakaan jos se on johtavasta virkamiehestä kiinni.
Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen kaataa oululaisten ja Pohjois-Suomen neuvottelukunnan esityksen päälle kylmää vettä.
Neuvottelukunta on jo tavannut asian tiimoilta sekä kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäreen (sd) että Tekesin pääjohtajan Veli-Pekka Saarnivaaran. Sekä Mönkäre että Saarnivaara ovat pitäneet Tekesin uuden suuryksikön perustamista Ouluun tutkimisen arvoisena.
Taustalla on erityisesti Oulun seudun teknologiayritysten tarve. Tekes osallistuu yritysten tutkimus- ja tuotekehitysrahoitukseen. Oulun seudulla hakemuksia on niin paljon, että noin puolet niistä pitää käsitellä Tekesin pääkonttorissa Helsingissä.
"En näe järkeä siinä, että Tekesillä pitäisi olla erillinen Pohjois-Suomen yksikkö Oulussa, vaikka kaupunki onkin erittäin merkittävä teknologiakeskus Suomessa. Oulun yksikön pitäisi olla teknologiatutkimuksen tavaratalo, jotta se toimisi kunnolla. Sellaiseen voimien hajottamiseen Tekesissä ei ole mahdollisuuksia", painottaa Virtanen.
Virtanen perustelee kielteistä kantaansa kolmella näkökohdalla.
"Jos Tekes perustaisi toisen valtakunnallisen yksikön Ouluun, niin Turku, Tampere, Jyväskylä ja Kuopiokin seuraisivat varmaan perässä ja vaatisivat, että ne myös haluavat Tekesin erillisyksikön."
Virtanen painottaa, että kaikissa isoissa kaupungeissa toimii TE-keskukset, joihin on yhdistetty kauppa- ja teollisuusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä työministeriön alueelliset tai maakunnalliset toiminnot.
"Kolmesta eri suunnasta tulleiden hallintokulttuurien takominen riittävän yhtenäiseksi ja toimivaksi tuki- ja osaamiskeskukseksi on ollut tarpeeksi hikistä hommaa. Nyt palat alkavat toimia jo varsin hyvin yhdessä. Tietysti vaihteluita maan eri TE-keskusten välillä on", kansliapäällikkö korostaa.
Virtanen muistuttaa, että Suomi on pariin otteeseen arvioitu maailman kilpailukykyisimmäksi maaksi.
"Sanoisinpa, että suuri osa menestyksestämme on myös TE-keskusten ansiota. Ne ovat sellaisia tehonyrkkejä. Mitä niille tapahtuisi, jos yksi keskeinen osa, teknologia, lähtisi kokonaisuudesta pois?"
Virtasen mukaan TE-keskusten uskottavuus romahtaisi, jos Tekes vetäytyisi "omaan torniinsa".
Hän painottaa, että TE-keskusten yksi tärkeimmistä tavoitteista on tukea yrityksiä niiden tutkimus- ja tuotekehitystyössä, jotta keskusten ympärille syntyisi lisää työpaikkoja.
"Silloin TE-keskusten pitää ideoida ja tehdä yhdessä töitä yötä päivää. Kun näin on, teknologiaosaajia ei voida laittaa omaan torniinsa, vaan suunnan pitäisi olla päinvastainen."
Virtanen arvelee, että ministeri Sinikka Mönkäreen ymmärtäväinen kanta Pohjois-Suomen neuvottelukunnan hankkeeseen on yliymmärretty.
Hän sanoo huomanneensa , että myös pääministeri Paavo Lipponen on suhtautunut perusmyönteisesti Oulun teknologiatoiveisiin.
"Minun näkemykseni Tekesin laajentumisesta ovat virkamiehen näkemyksiä. Suoraan sanottuna en ymmärrä enkä hyväksy tätä hanketta. Jos poliittiset päättäjät päättävät toisin, niin silloin sopeudumme sitten niihin. Virkamies voi yrittää vaikuttaa asioihin niin kauan, kuin niistä ei ole päätetty", Virtanen korostaa.
Virtanen myöntää, että Oulun TE-keskuksessa on pulaa teknologia-asiantuntijoista.
"Sinne pitäisi löytää lisää väkeä, mutta teknologiaboomin aikana väkeä on ollut vaikea saada."
Suomen tutkimusmenot
toiseksi korkeimmat
Suomen tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat viime vuonna noin viisi miljardia euroa, joka on 3,6 prosenttia bruttokansantuotteesta.
"Lukema on maailmassa toiseksi korkein Ruotsin jälkeen", huomauttaa Virtanen.
Yritysten osuus tutkimus- ja tuotekehitysmenoista oli 3,6 miljardia euroa ja julkisen sektorin 1,4 miljardia euroa.
Yritykset valittavat nykyään, että valtio on väsähtänyt omassa t&k-rahoituksessaan.
"Julkisella puolella olemme suvantovaiheessa, koska rahoituksen nousu 1990-luvun lopulla oli niin jyrkkää. Yritysten voimakas t&k-menojen kasvu on ollut Nokia-vetoista", selvittää Virtanen.
Hän kertoo, että valtion tavoitteena pitkällä aikavälillä on, että yksityisen puolen osuus t&k -menoista olisi 60 prosenttia ja julkisen vallan 40 prosenttia.
Nyt julkisen rahan osuus on painunut vajaaseen 30 prosenttiin.
"Ensi kevään tulevassa hallitusohjelmassa t&k-rahoitus pitää nostaa uudelleen nousevalle käyrälle, muuten emme pysy maailman huipulla", lupaa Virtanen.
Bioalan nousu
vie monta vuotta
Erkki Virtanen toivoo biotekniikasta uutta teknologista menestystä samaan tapaan kuin informaatioteknologia on ollut tähän asti.
"On sääli, että biotekniikka ei ole noussut vielä kukoistukseensa. Tosin aikajänne biotekniikassa tutkimuksesta yritykseksi on huomattavasti pitempi kuin it-sektorilla. Biotekniikassa vaaditaan kärsivällistä rahaa. Sitra on hoitanut sitä lohkoa hyvin."
Virtanen on Suomen itsenäisyyden juhlarahaston eli Sitran hallituksen varapuheenjohtaja.
Hän toivoo, että biotekniikkayrityksissä tutkijoiden rinnalle pitäisi palkata ammattijohtajia, jotta yritys pääsisi kunnolla siivilleen.
"Hyvästä tutkijasta ei välttämättä tulee hyvää yritysjohtajaa."
Virtasen arvion mukaan Suomen biotekniikka-alan kehitys on hyvin lupaavaa. Noin kymmenen prosenttia Euroopan bioalan yrityksistä sijaitsee Suomessa.
Ktm ohjaa ja tukee
omia valtionyhtiöitään
Kansliapäällikkö Erkki Virtanen istuu nykyään valtioenemmistöisen energiayhtiön Fortumin hallituksessa. Kaikki tahot eivät oikein pidä hänen kaksoisroolistaan.
Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Juhani Korpela on sanonut, että hän on aktiivisesti jättäytynyt ulkopuolelle oman ministeriönsä hallinnonalaan kuuluvien yhtiöiden hallituksista. Esimerkiksi Sonera kuluu Korpelan ministeriön alaisuuteen.
"Liikenne- ja viestintäministeriön politiikkana on ollut puuttumattomuus. Se on jopa välinpitämättömyyspolitiikkaa. Meillä kauppa- ja teollisuusministeriössä pääomistaja eli valtio haluaa aktiivisesti seurata yhtiöidensä kehitystä ja huolehtia omistuksistaan. Miten piensijoittajat voivat luottaa yhtiöön, jos isoin omistaja ei välitä siitä juuri mitään", perustelee Virtanen oman ministeriönsä linjaa.
Virtanen painottaa, että hän ei itse halunnut Fortumin hallitukseen, vaan silloinen kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki halusi hänet Fortumiin.
Erkki Virtanen on ollut valtionyhtiöiden murrosvaiheissa paljon käytetty hallitustyöskentelijä.
Hän on toiminut Arsenalin, Alkon, Leonian ja Patrian hallituksissa ennen Fortumia.
"Kun jokin tietty homma yhtiössä on hoidettu, silloin on lähdetty pois."