Keski- ja Länsi-Euroopan laaja sähkökatkos vahvisti jälleen arvion, että Suomessa pitää olla riittävästi nopeasti käynnistettävää sähköntuotantoa. Nykyaikainen yhteiskunta ei toimi ilman sähköä. Kylmän ja pimeän talven maassa virran riittävyys on elintärkeää.
Keski- ja Länsi-Euroopassa keskustellaan kiivaasti syistä, jotka pimensivät maanosaa laajalti lauantai-iltana. Hämminki kesti varsin lyhyen ajan, mutta sotki monia tapahtumia ja sekoitti aikatauluja. Ilmeisesti pari samanaikaista poikkeuksellista sattumaa aiheuttivat ketjureaktion, joka sai varojärjestelmät katkaisemaan virran.
Myös Suomen markkinoilla toimiva saksalainen Eon varmisti risteilyalus Norwegian Pearlin turvallista pääsyä telakalta Papenburgista Pohjanmerelle ja sulki Ems-joen yli menevästä voimalinjasta jännitteen. Samaan aikaan Pohjois-Saksan tuulivoimalat tuottivat poikkeuksellisen paljon virtaa voimakkaaksi nousseessa tuulessa.
Saksassa tuulivoimaloilla on etuajo-oikeus verkossa. Energiayhtiöiden tulee ottaa vastaan kaikki niiden tuottama sähkö. Se on tietysti johdonmukaista. Kun tuulivoimaan on investoitu kalliisti, siitä halutaan irti kaikki mahdollinen hyöty. Mitä enemmän myllyt jauhavat energiaa, sitä tuottavammaksi sijoitukset voidaan laskea. Poikkeustilanteissa olisi tosin hyvä ottaa huomioon myös verkkojen toimintakyky.
Suomi jamuut Pohjoismaat ovat yhteydessä niin Venäjän kuin Keski-Euroopankin sähköverkkoihin tasavirtayhteyksien välityksillä. Se on hyvä suojaus. Venäjän verkossa vaihtovirran taajuus vaihtelee laajasti. Sellainen huojunta häiritsisi varmasti Suomen verkon toimintaa. Kun tuleva energia muutetaan välissä tasavirraksi ja taas vaihtovirraksi, taajuuden huojunta ei tunnu meillä. Keski-Euroopan suunnassa järjestely varmistaa, että mahdollinen suurvajaus muualla Euroopassa ei niele Pohjoismaiden verkosta kaikkea virtaa.
Mittavan tuonnin varaan jättäydyttäessä on aina vaaransa. Viime talvena nähtiin, että sähköä myyvät huolehtivat pulmien tullen ensin oman maansa tarpeista. Jos sähköt menevät poikki talviseen aikaan, rakennukset alkavat vääjäämättä kylmetä. Joukkoliikenne takkuilee. Myös viestiliikenne häiriintyy.
Suomessa on valmiit suunnitelmat vajauksen varalle. On lista siitä, mitä irrotetaan jakelusta, jos virtaa riittää vähemmän kuin on kulutusta. Ensin pysähtyy raskas tuotanto. Hankalin olisi hallitsematon katkos. Laaditut ensisijaislistat eivät silloin auta mitään.
Kotimaassa pitäisi riittää varavoimaa, jos tuonti vähenee rajusti tai katkeaa kokonaan. Vesivoimalaitokset alkavat tietysti ensin pyöriä täysillä. Myös fossiilisia polttoaineita käyttävät laitokset ajatetaan ylös. Parasta kuitenkin olisi, että perusvoimaa riittäisi kaiken aikaa kotimaan kulutukseen. Ainakaan suurta aukkoa ei kulutuksen ja tuotannon väliin saisi jäädä.
Viime aikojen opetukset ovat olleet kovia. Niinpä juuri kukaan vakavasti otettava poliitikko ei väitä enää, että suomalaiset voivat olla huolettomia, kun ympärillä on ylituotantoa ostettavaksi. Vain muutamia vuosia sitten sellaisiakin puheenvuoroja kuultiin. Sähkön säästö on aina hyväksi, mutta kaikkea se ei ratkaise. Energiapolitiikassa tarvitaan suomalaisten etua ajavia päätöksiä. Olan kohautuksella ei voi ohittaa meillä tai muuallakaan sitä, että kansainvälinen energiajärjestö IEA suositteli tiistaina ydinvoiman lisärakentamista energiahuollon turvaamiseksi.