Oulangan kansallispuiston läpi virtaava Oulankajoki on muuttanut luonnettaan viimeisten parinkymmenen vuoden aikana.
Joen keväiset tulvahuiput ovat aikaistuneet viikolla ja samalla tulvahuiput ovat menettäneet rajuuttaan verrattuna edelliseen samanpituiseen ajanjaksoon. Myös tulvanaikainen maksimivedenkorkeus näyttää laskeneen.
40 vuoden mittaussarjoissa on paljon luontaista vaihtelua, mutta Oulangan tutkimusaseman johtajan Pirkko Siikamäen mukaan taustalta löytyy tuttu ilmiö: ilmastonmuutos.
"Tutkimusasemalla toimivan Ilmatieteen laitoksen ilmastoaseman havainnoissa vuoden keskilämpötilat ovat kohonneet yli asteella. Se näkyy varsinkin aikaistuneina keväinä ja lämpimämpinä talvina."
Muutos vaikuttaa luontoon
Vaikka alueen vuotuinen sademäärä on pitkällä aikavälillä pysynyt muuttumattomana, lumipeitteen paksuus on pienentynyt. Etenkin huhtikuun lopulla, jolloin vesi alkaa joessa nousta sulamisen seurauksena, lunta on ollut selvästi aikaisempaa vähemmän.
"Lämpimät keväät ja ohut lumipeite ovat todennäköisesti syynä tulvahuippujen lieventymiseen", Siikamäki sanoo.
Tulvahuippu toukokuun puolivälissä
Oulankajoen tulvahuippu on koko seurantajaksolla ajoittunut toukokuun puoliväliin.Tutkimusaseman 40-vuotispäivän merkeissä perjantaina Oulankajoen muuttuneesta tulvadynamiikasta kertonut Siikamäki uskoo, että se vaikuttaa myös jokiluontoon ja rantojen elinympäristöihin.
"Tulviva vesi, jäälautat sekä jäiden mukana siirtyvät puut ja hiekka muovaavat rantoja ja ylläpitävät avoimia tulvaniittyjä. Esimerkiksi niiden kasvilajit ovat riippuvaisia kevättulvista.
Tarvitaan kuitenkin lisää seurantatutkimuksia, jotta voidaan sanoa, mikä on tulvien lieventymisen vaikutus luontoon kokonaisuudessaan."
Pitkäaikaisseuranta tarpeen
Siikamäki toteaa, että muutos on luonnon ominaispiirre. Osa luonnon ympäristöjen muutoksista on luontaista, jääkauden jälkeiseen kehityskulkuun sidoksissa olevaa hidasta mukautumista olosuhteisiin, osa ihmistoiminnan aiheuttamaa.
"Muutosten hitauden ja monimutkaisten vuorovaikutusten vuoksi ympäristömuutosten tutkiminen edellyttää pitkän aikavälin tutkimusta", hän korostaa.
Oulangan tutkimusasema tekee pitkäaikaisseurantaa ympäristöviranomaisten ja tutkimusryhmien kanssa. Koillismaan luonnon 40 vuotta jatkuneen tutkimustyön kautta alueen luonnontuntemus on karttunut merkittävästi ja se on Siikamäen mukaan vaikuttanut myönteisesti Kuusamon luontoimagoon.