Maanantaina ilmestyneiden virolaislehtien etusivuilla oli EU-äänestyksen tuloksista kertovissa uutisissa otettu käyttöön suurimmat mahdolliset kirjasimet.
"Eurooppa, tässä olemme", kuulutti Õhtuleht. "Jah", kertoi puolestaan Postimees yhdellä, koko etusivun peittäneellä sanalla. Venäjänkielinen Estonia-lehti täytti lähes koko etusivunsa kolmella sanalla: "Kansa sanoi kyllä".
Kansanäänestyksen tulosta lehdet luonnehtivat historialliseksi.
"Ymmärtäkäämme hetken suuruus", kuului Postimees-lehden kehotus lukijoilleen.
Neuvostokauden vaikeudet nähneelle sukupolvelle kansanäänestyksen tulos merkitsee loogista jatkoa paluulle läntisen sivilisaation piiriin. Nuorelle sukupolvelle EU:n jäsenyys tietää lehden mielestä "tulevaisuuden ovien avaamista".
"Niiden takana odottavat haasteet, houkutukset ja riskit, mutta myös vastuu Viron idean säilymisestä."
Osanotto pettymys
Eesti Päevaleht arvioi myös äänestyksen osallistumisprosenttia. Lehden mukaan poliitikot ja kampanjoiden taustahahmot olisivat nähneet mielellään korkeamman kuin 63,4 prosentin osanoton.
"Mitä suurempi osallistumisprosentti sitä vankemmin voi Viron asiaa ajaa Euroopassa ja sitä vaikeampaa on väittää, ettei kansan tahto toteutunut vaaleissa."
Õhtulehden mukaan on tärkeää, ettei nyt unohdeta niitä, jotka äänestivät ei. Erityisesti lehden mielestä pitää selvittää, miksi Koillis- ja Kaakkois-Virossa EU:n vastustajien joukko oli selvästi keskiarvoa korkeampi.
Õhtuleht päättää pääkirjoituksensa arvioon, että edessä on muutosten ajanjakso. "Me muutumme Euroopassa, me muutamme Eurooppaa."
Ei-leirikin tyytyväinen
Viron pääministeri Juhan Parts varoitti maanantaina odottamasta EU-jäsenyydeltä liian paljon liian nopeasti. Viron televisiossa esiintyneen Partsin mukaan ei pidä antaa vaikutelmaa, että kaikki muuttuu 1.5.2004 kerralla paremmaksi.
Partsin näkyvän kyllä-kampanjan viesti oli, että virolaisten elämä muuttuu EU:ssa paremmaksi.
Viron Venäjä-suhteiden Parts toivoi kehittyvän parempaan päin. Maiden välit ovat olleet viileät koko Viron uuden itsenäisyyden ajan. Esimerkiksi maiden välinen valmis rajasopimus on ollut jo vuosia valmis, mutta Venäjä ei ole tahtonut sitä allekirjoittaa.
"Olisin valmis allekirjoittamaan sen vaikka heti", Parts sanoi.
Ei-kampanjan näkyvin hahmo, tutkimuskeskus Vapaan Euroopan johtaja Ivar Raig oli maanantaina tappiosta huolimatta varsin tyytyväinen ei-äänteen osuuteen. "Odotimme 25 prosenttia, saimme 33. Joka kolmas virolainen sanoi ei", hän muistutti ETV-kanavalla.
Hän sanoi myös arvionaan, että jokaisen kyllä-äänen hinta tuli näyttävän kampanjoinnin vuoksi kymmenen kertaa ei-ääntä kalliimmaksi.
Valitus äänestyksestä
Äänestystulos on määrä vahvistaa lähipäivinä. Sen jälkeen Viron presidentti ilmoittaa perustuslain muuttamisesta. Muutos tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua presidentin ilmoituksesta, siis joulukuussa.
Sitä seuraa Viron EU-sopimuksen vahvistaminen Viron eduskunnassa eli riigikogussa. Ennen ensi vuoden vappua Viron jäsenyyssopimus pitää myös ratifioida kaikissa EU:n nykyisissä jäsenmaissa.
Viron kansanäänestyksen tuloksen vahvistamista saattaa hidastaa vaalikomissiolle tehty valitus. Tarttolainen Viron kuningasmielisen puolueen perustaja Kalle Kulbok vaatii äänestystuloksen mitätöintiä, koska äänestyslipussa ei ollut tarkkaa sanamuotoa siitä perustuslain muutoksesta, johon kansa otti kantaa.
Vaalikomission puheenjohtajan Heiki Sibulan alustavan arvion mukaan valitus ei mene läpi.