Kirjoittaja on Kalevan avustaja Tallinnassa.
Virossa käydään jo kuukauden kuluttua paikallisvaalit, niinpä näinä päivinä julkaistaan lehdissä runsaasti erilaisia vaaligallupeja. Mielenkiintoisempia olivat kuitenkin Ariko-tutkimuskeskuksen julkaisemat tulokset virolaisten omakuvasta. Laaja kysely kosketti virolaisten ylpeydenaiheita ja asioita, jotka aiheuttavat heissä kiusallisia tunteita, suhtautumista valtionsa symboleihin sekä perheen keskusteluaiheita.
Parin viime vuoden aikana moni virolainen on kysellyt itseltään, halusiko hän vuosikymmen sitten sellaista valtiota ja yhteiskuntaa, jossa eletään. Kysely osoitti kuitenkin, että yli puolet ihmisistä ovat tyytyväisiä elämäänsä Virossa. Jossain määrin tai hyvin tyytymättömiä oli vain 37 prosenttia kysellyistä. Suurempi tyytyväisyys liittyy parempaan koulutukseen, nuorempaan ikään ja, ihme kyllä, ei-virolaisuuteen. Tyytymättömimpiä ovat juuri virolaiset, varsinkin yli 60-vuotiaat ja vain peruskoulun käyneet.
Yli 60 prosenttia ihmisistä uskoo, että Virossa on mahdollista pärjätä hyvin, mikäli vähänkin haluaa ja osaa, vain 30 prosenttia on pessimistisempiä eikä luota itseensä. Ei siis ihme, että 37 prosenttia kysellyistä piti nykyistä maan perustuslakia ihanteellisena ja saman verran ei osannut sanoa aiheesta yhtään mitään. Vain 26 prosenttia haluaisi korjata lakia. Vieläkin luottavaisempia ollaan suhtautumisessa vaaleihin demokratian perusinstrumenttinä - 57-58- prosenttia pitää vaaleja ja niihin osallistumista tärkeänä, vain 32-34 prosenttia ei usko niiden merkitykseen.
Virolaiset ovat erittäin tyytyväisiä valtionsa symboleihin, vain kansallislaulu, jonka sävel on sama kuin Suomen tasavallalla, herättää hieman epäilystä - noin 80 prosenttia uskoo sen kelpaavan sellaisenaan. Vaakuna on sopiva 88 prosentin ja sinimustavalkoinen lippu jopa 89 prosentin mielestä. Tämä osoittaa selvästi, ettei aika-ajoin esitettäville lipun tai vaakunan uudistamisesityksille ole mitään laajempaa kannatusta.
Mitkä ovat sitten virolaisten kansallisia ylpeydenaiheita? Luonnollisesti moni virolainen pitää omaa valtiota ja sen kansainvälistä riippumattomuutta tärkeimpänä seikkana, kuitenkin valtion suosio kilpailee luonnon herättämän ylpeyden kanssa - molempia pitää maansa ykkösominaisuuksina 19 prosenttia virolaisista. Kulttuuri ja perinteet saavat korkeimman arvosanan 10 prosentin mielistä. Ilmeisesti tähän tulokseen vaikutti e-ivirolaisten osallistuminen kyselyyn, venäjänkielisille kun virolaiskulttuuri on edelleen suhteellisen outo aihe.
Kiusallisia tunteita virolaisissa herättävät sosiaaliset perusongelmat kuten huumeidenkäyttö (9 prosenttia), kodittomat (10 prosenttia) ja rikollisuus (13 prosenttia). Kuitenkin sitäkin enemmän virolaiset häpeävät maansa poliitikkojen käyttäytymistä, jopa 14 prosenttia kysellyistä piti juuri sitä yhteiskuntansa kiusallisimpana ilmentymänä. Pahin häpeäpilkku on virolaisten mielestä kuitenkin köyhyys, 20 prosenttia oli sitä mieltä, että yhteiskunnan vähävaraisuus ei ole laisinkaan kehuttava asia.
Virolaiset keskustelevat eniten omien kesken jokapäiväisen elämän asioista (87 prosenttia), työttömyydestä ja toimeentulosta sekä rikollisuudesta ja poliisin toimettomuudesta (80 prosenttia). Usein mielipiteitä vaihdetaan myös päivän politiikasta ja puoluetoiminnasta (48 prosenttia), paljon vähemmän puhetta on erotiikasta ja seksistä (40 prosenttia). Virolaisista 52 prosenttia ei koskaan keskustele kansansa ja kulttuurinsa säilymisestä, jopa 64 prosentille Viron puolustuskyky on täysin samantekevä .