Oulu Viron uusi parlamentti, riigikogu, aloittaa työnsä ensi maanantaina. Pari viikkoa käytyjen hallitustunnustelujen jälkeen myös uuden hallituksen hallituspohja on varsin pitkälle selvillä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että vaalien yllätysvoittaja res publica, nykyinen päähallituspuolue reformipuolue ja kansanpuolue muodostavat seuraavan hallituksen.
Hallitusohjelmasopimus on määrä allekirjoittaa tämän viikon lopulla. "Kaikki kolme osapuolta ovat vakuuttaneet, että hallitusohjelma ja hallituspohja syntyy", Viron suurlähettiläs Matti Maasikas kertoi keskiviikkona Oulussa Kalevalle.
Virolaiset lehdet ovat spekuloineet, että reformipuolueen puheenjohtaja, pääministeri Siim Kallas jättäytyisi pois hallituksesta. Uudeksi pääministeriksi on nousemassa res publican puheenjohtaja Juhan Parts. Res publican kanssa yhtä suuren vaalivoiton saanut Edgar Savisaarin johtama keskusta jätettäneen oppositioon. Viron parlamenttivaalit pidettiin 2. maaliskuuta.
Maasikasin mukaan presidentti Arnold Rüütelin ei tarvitse viivytellä, jos ryhmät pystyvät osoittamaan tuekseen parlamentin enemmistön. "Kaikkien etu on, että maassa olisi aina toimintakykyinen hallitus", Maasikas sanoo.
Virossa presidentti nimittää pääministeriehdokkaan kahden viikon kuluessa siitä, kun uusi parlamentti aloittaa työnsä. Pääministeriehdokkaan tehtävä on koota hallitus kahden viikon kuluessa.
Nato-sopimus
ratifioitavaksi
Viron uuden hallituksen ensimmäisiä tehtäviä on keskiviikkona Brysselissä allekirjoitetun Naton ja Viron liittymissopimuksen ratifiointi. "Aikataulusta on kaavailtu kiireistä", Matti Maasikas kertoo.
Maasikasin mukaan tavoitteena on, että Viron osallistuu Naton keväällä 2004 pidettävään huippukokoukseen täysjäsenenä. Nato kutsui marraskuussa Prahan huippukokouksessa Viron jäseneksi. Sen jälkeen käytiin lyhyet liittymisneuvottelut.
Myös Viron EU-jäsenyys lähestyy. Huhtikuussa Ateenassa allekirjoitetaan EU:n uusien jäsenmaiden liittymissopimukset. Viron kansanäänestys järjestetään syyskuussa. Virolaisista yli puolet kannattaa EU-jäsenyyttä.
Maasikasin mielestä Viron hallituksen kansainvälinen päähaaste on linjoittaa maan EU-politiikan painopisteet. "Eli miten Viro toimii EU-jäsenenä, mitkä ovat maan painopisteet, erikoispiirteet ja pystymmekö samanlaiseen menestystarinaan EU:ssa kuin Suomi", Maasikas toteaa.
Viro tukija-
maiden joukossa
Viro on niiden 45:n maan joukossa, jotka jo helmikuussa antoivat tukensa Yhdysvaltain sotatoimille Irakissa. Maasikasin mukaan Viron poliittinen johto ja puolueet olivat asiasta yksituumaisia. Viron älymystö on kuitenkin paheksunut tapaa, jolla Viro liittyi Yhdysvaltain Irak-politiikan tukijoihin.
Maasikasin mukaan asiassa ei ole mitään epäselvyyttä, sillä Viro on kannattanut Irakin välitöntä riisumista joukkotuhoaseista. Irakin kysymys ei liioin noussut Virossa vaalien teemaksi, kuten Suomessa. Julkisuudessa käyty keskustelu on Maasikasin mukaan myönteistä. "Olemme aina halunneet, että yhteiskunnassa keskusteltaisiin enemmän myös ulkopolitiikasta ja maailman asioista", Maasikas sanoo.
Maasikasin mukaan Viron tuki Yhdysvalloille ei vaikuta Suomen ja Viron välisiin suhteisiin. Hän tähdentää, että molemmat maat korostavat YK:n roolia Irakin jälleenrakentamisessa ja ovat huolissaan humanitäärisestä tilanteesta.
Viron hallitus on tehnyt parlamentille esityksen virolaisten rauhanturvajoukkojen lähettämisestä Irakin sodan päätyttyä.
Viron suurlähettiläs tutustui keskiviikkona Oulussa yliopistoon, teknologiakylään ja Pohjois-Pohjanmaan museoon. Illalla Pohjola-yhtiön tiloissa järjestettiin Tuglas-seuran keskustelutilaisuus aiheesta Viro Natoon - mitä tekee Suomi? Suurlähettiläs Maasikasin ohella aiheesta alusti pohjoisen maanpuolustusalueen komentaja kenraaliluutnantti Heikki Tilander.