-- 2. helmikuuta 1920 Tarton rauha: Neuvosto-Venäjä tunnustaa Viron itsenäisyyden ja luopuu "ikuisiksi ajoiksi oikeuksistaan Viron alueeseen".
-- 1929--1933 talouslama ja sisäpoliittinen kriisi.
-- 1934--1938 Konstantin Päts hallitsee Viroa varsin yksinvaltaisesti. Vuonna 1938 hänet nimitetään uuden perustuslain mukaan presidentiksi.
-- 23. elokuuta 1939 Molotovin-Ribbentropin sopimus.
-- 1940--1941 Neuvosto-Viron aikaa. Baltian maat liitetään Neuvostoliittoon 16. kesäkuuta 1940.
-- 15. kesäkuuta 1941 neuvostoterrori huipentuu massakyydityksiin. Yhdessä yössä 3 400 miestä ja 6 600 naista ja lasta kyyditään Neuvostoliittoon.
-- 22. kesäkuuta 1941 Saksan miehitys ulottuu Viroon saakka.
-- 1941--1944 saksalaismiehitys. Saksalaisten lähestyessä Neuvostoliitto perusti ns. hävityspataljoonia, jotka noudattivat poltetun maan taktiikkaa. Useat tuhannet virolaiset metsäveljet muodostavat Omakaitse-järjestön, joka pyrkii auttamaan saksalaisten etenemistä ja puhdistamaan maata puna-armeijasta.
-- 1944 Viron sosialistinen neuvostotasavalta. Toinen terroriaalto alkaa. Massakyyditykset ja -pidätykset 1944 ja 1945.
-- 1947 uusi kyyditysaalto. Kansanviholliset ja heidän perheensä viedään Neuvostoliittoon.
-- 1949 kolhooseja vastustavien talonpoikien vastarinta murretaan kyyditsemällä kymmeniätuhansia ihmisiä.
-- 1953 Stalinin kuoleman jälkeen olot leireillä helpottuvat, ja vuonna 1955 Gulag (yleinen leirihallinto) lopetetaan virallisesti.
-- 6. syyskuuta 1991 Neuvostoliiton johto tunnustaa Baltian maiden itsenäisyyden.
Lähde: Imbi Paju, Torjutut muistot (Like 2006)