Pääkirjoitus

Viron va­koi­lu­kiis­tan jäljet ovat pitkät

Virossa saatiin keskiviikkona päätökseen maalle kiusallinen oikeusjuttu puolustusministeriön huippuvirkamiestä Herman Simmiä kohtaan. Käräjäoikeuden päätös oli, että Simm tuomittiin 12,5 vuoden vankeuteen ja määrättiin maksamaan 1,3 miljoonan euron vahingonkorvaukset Viron valtiolle.

Virossa saatiin keskiviikkona päätökseen maalle kiusallinen oikeusjuttu puolustusministeriön huippuvirkamiestä Herman Simmiä kohtaan. Käräjäoikeuden päätös oli, että Simm tuomittiin 12,5 vuoden vankeuteen ja määrättiin maksamaan 1,3 miljoonan euron vahingonkorvaukset Viron valtiolle.

Kyse on vakoiluskandaalista, jonka on arvioitu olevan Naton näkökulmasta vakavin sitten kylmän sodan ja Viron kannalta maan koko historian aikana. Nyt 61-vuotias Simm luovutti Venäjän ulkomaantiedustelulle yli 3 000 asiakirjaa vuosina 1995 - 2008. Yksistään Natoa koskevia asiakirjoja oli joukossa satoja. Tutkinnassa ilmeni, että asiakirjoissa oli myös tietoa Naton "perusteilla olevista järjestelmistä" eli mahdollisesti Yhdysvaltain Eurooppaan suunnittelemasta ohjusjärjestelmästä. Ei ihan pieniä salaisuuksia.

Jo näistä syistä on selvää, että tapaus on vuonna 2004 Natoon päässeelle Virolle tavattoman piinallinen. Vaikka kyse on periaatteessa yhden henkilön maanpetturuudesta, tapaus lyö väkisin leimaa myös sen tapahtumamaahan. Kuva Virosta luotettavana kumppanimaana heikkeni.

Aika tietenkin hoitaa tätä vammaa, jos uusia samanlaisia tapauksia ei enää tule ilmi. Viron edun mukaista olikin, että tapauksen oikeuskäsittely päättyi niin sanotussa sovintomenettelyssä jo alimpaan oikeusasteeseen.

Tapaukseen liittyy useita paljastavia yksityiskohtia. Se muun muassa kertoo, ettei vakoilu todellakaan päättynyt Euroopassa kylmän sodan loppuun. Naton laajeneminen 2004 sekä lännen ja Venäjän viimeaikainen välien kiristyminen eivät tuota toimintaa ole ainakaan vähentäneet.

Virossa on jo pesty pyykkiä siitä, miten Simm pystyi tekemään pimeää työtään niin pitkään ja laajasti kuin hän teki. Hämmästyttävää on esimerkiksi, se miten Simm nousi uudestaan korkeaan poliittiseen asemaan sen jälkeen kun hän 1990-luvun puolivälissä joutui eroamaan Viron poliisin pääjohtajuudesta rikkeidensä takia. Muutaman vuoden päästä hän oli jo puolustusministeriön huippuvirkamies, joka sai käsiinsä maan arkaluontoisimmat asiakirjat.

Vaikea sanoa, olisivatko Simmin vaaralliset taipumukset ja persous rahalle tulleet esiin riittävän tiukoissa psykologisissa testeissä. Työtoverithan kuvasivat häntä vainoharhaiseksi henkilöksi, joka rakasti agenttitarinoita ja joka halusi olla keskeisenä henkilönä "isoissa kuvioissa". Varmaa ainakin on, että vastedes rekrytoinnit Viron vastuullisimpiin turvallisuustehtäviin hoidetaan toisin kuin tähän asti.

paakirjoitus@kaleva.fi