Viron talouskasvu romahti huumavuosien jälkeen miinukselle. Vaikeuksia syventää se, että hintojen nousu jatkuu. Kasvun hidastumisesta voi Baltian maissa olla myös myönteisiä seurauksia.
Vuonna 2006 peräti 11 ja viime vuonna vielä kuusi prosenttia, mutta tänä vuonna Viron talouden kasvulukemat ovat pudonneet rytinällä ja suoraan alle nollan. Vuosien mittainen taloushuuma on ohi. Kun kasvu on jo kahdella peräkkäisellä vuosineljänneksellä ollut pakkasella, Viro on nyt määritelmänkin mukaan taantumassa. Ilmassa on kuitenkin suoranaisen laman pelkoa. Suuria konkurssirysäyksiä ei ole vielä nähty, mutta entistä useammalla yrityksellä on pahoja maksuvaikeuksia.
Viron talouskasvun katkeamisen syyt ovat pääosin kotimaisia. Kansantalouteen ovat viime vuosina pumpanneet rahaa sekä pankit auliisti lainoja jakamalla että yritykset anteliailla palkankorotuksilla. Tämä on pannut vauhtia kotimaiseen kysyntään. Siinä ohessa inflaatio on kiihtynyt pahimmillaan kaksinumeroiseksi, ja kiinteistömarkkinoille on kehittynyt hintakupla.
Kuplat puhkeavat ennemmin tai myöhemmin. Niin on nyt käynyt Virossa, ja saman tilanteen eteen on joutunut myös Latvia. Kolmesta Baltian maasta Liettuan talous on viime vuosina kehittynyt tasaisimmin. Pudotuskaan ei todennäköisesti tule olemaan yhtä raju kuin naapureissa. Viron akuutti ongelma on nyt pahamaineinen stagflaatio. Vaikka kasvu on pudonnut nollaan, kuluttajahinnat nousevat yhä kiivaasti, tällä hetkellä 11 prosentin tahtia. Ulospääsy tilanteesta ei ole helppo.
Viroa on pidetty talousuudistusten menestystarinana. Sellainen se onkin, kun muistaa, millaisesta tilasta itsenäisyytensä takaisin saanut valtio alkoi rakentaa talouttaan 1991. Käsillä oleva taantuma ei vesitä nähtyä huikeaa kehitystä. Näkyviin ovat nyt kuitenkin tulleet Viron talouden heikot kohdat. Niitä on useita.
Viron vuosien mittainen talouskasvu on perustunut pitkälle ulkomaisiin investointeihin. Ulkomaisia yrityksiä on houkutellut Viroon ennen muuta halpa työvoima. Viro ei ole enää yhtä edullinen alihankintamaa. Siksi investoijat suuntaavat katseitaan jo muualle. Tässä tilanteessa Viron pitäisi pystyä luomaan talouteensa korvaavia tukijalkoja. Niitä on povattu korkeatasoisesta bio- ja geeni- tai tietoteknologiasta, mutta odotukset eivät vielä ole täyttyneet. Tutkimukseen satsataan Virossa vain noin prosentti bruttokansantuotteesta. Myös osaajapula ja väestön ikääntyminen lyö halkeamia talouden perustaan.
Pudotus on Virossa ollut raju, mutta on ennenaikaista maalailla maailmanloppua. Viro on onnistunut luovimaan sekä politiikan että talouden myrskyissä jo parikymmentä viime vuotta. Lähiaikojen kiinnostava kysymys on kuitenkin se, miten hallitus aikoo toimia tilanteessa vai uskooko se yhä, että markkinavoimat hoitavat ongelmat.
Virolainen talousasiantuntija Heido Vitsur arvioi Äripäev-lehdessä, että talouden seuraavan nousun on perustuttava vientiin. Hän painotti samalla hintakuria, koska inflaatio syö kilpailukykyä. Viennin kasvattamisen tekee kuitenkin hyvin vaativaksi tehtäväksi se, että taantuman merkit vahvistuvat myös tärkeimmissä vientimaissa.
Viron, Latvian ja Liettuan talouden notkahduksesta voi olla myönteisiäkin seurauksia. Se pakottaa ne käymään perusteellisesti läpi tulevaisuuden vaihtoehtoehdot. Jos inflaatio saadaan pysyvästi matalammaksi, maiden mahdollisuudet päästä euroalueeseen ovat askeleen lähempänä. Viime vuosinahan tuo sateenkaaren pää on kerta kerran jälkeen karannut kauemmaksi.