Tutkinta sai alkunsa yhdeksän vuoden ajan venäläisen rahan pesua selvittäneen liikemiehen Bill Browderin rikosilmoituksesta. Pankin virolaisen sivuhaaran epäillään pesseen vähintään 7 miljardin euron edestä itäeurooppalaista hämärää rahaa.
Tanskan suurimman pankin Danske Bankin rahanpesuvyyhti sai tällä viikolla lisää julkisuutta, kun Viron syyttäjävirasto päätti käynnistää rikostutkinnan pankin virolaisen sivuhaaran kautta vuosina 2007–2015 tehdyistä laittomista rahansiirroista.
Viron pääsyyttäjän Lavly Perlingin mukaan tutkinnan aloittamispäätös perustuu brittiläis-amerikkalaisen liikemiehen, Venäjällä poissaolevana vangitun Bill Browderin rikosilmoitukseen. Browderin mukaan pankissa on pesty vähintään 7 miljardia euroa likaista rahaa.
Browderin mukaan Danske Bankin Viron-sivuhaara oli mukana laajassa ja monimutkaisessa rahanpesuketjussa, joka ulottui moniin Itä-Euroopan maihin.
– Ilmoitus sisältää selkeitä viitteitä rikoksiin. Tutkinta tulee olemaan haasteellista. Se edellyttää kansainvälistä yhteistyötä hyvin erilaisten maiden kanssa. Lisäksi mahdollisesta rikoksesta on jo kulunut aikaa, Perling sanoo.
Danske Bank tekee yhteistyötä viranomaisten kanssa
Danske Bankin viestintäjohtajan Kenni Lethin virallinen lausunto välitettiin sähköpostitse Lännen Medialle, kun pankilta tiedusteltiin, miten Tanskan pääkonttorissa suhtaudutaan virolaisten viranomaisten päätökseen aloittaa tapauksen rikostutkinta. Leth vastasi, että hänen mukaansa viranomaiset päättävät siitä, miten asiaa käsitellään.
– Meillä on hyvä ja rakentava dialogi viranomaisten kanssa asian tiimoilta ja me olemme tietenkin täysin heidän käytettävissään, jos he tarvitsevat lisäselvityksiä asiaan liittyen, Leth sanoo lausunnossa.
Danske Bank kiitti haastattelupyynnöstä, mutta viestinnästä kerrottiin, että tällä hetkellä "aika ei ole hyvä haastattelulle".
Syyttäjänvirasto jätti aiemmin tapauksen tutkimatta
Vielä viime kesällä Viron syyttäjävirasto kieltäytyi aloittamasta tutkintaa. Tuolloin virasto katsoi, että tapauksessa rahanpesun tunnusmerkit täyttyivät, mutta uskoi tutkinnan jäävän tuloksettomaksi.
Browder on jättänyt samanlaisen rikosilmoituksen myös Tanskan syyttäjävirastolle. Tanska ei ole päätöstään tehnyt.
Sijoitusrahasto Hermitage Capitalin perustanut Browder pyytää rikosilmoituksessaan selvittämään, onko Danske Bankin Viron sivuhaaran henkilökunta syyllistynyt rahanpesun mahdollistamiseen miljardien eurojen edestä.
Rikosilmoituksen mukaan 26 pankin työntekijää muodostivat rikollisjärjestön.
Viron parlamentin lakivaliokunnan puheenjohtaja Jaanus Karilaid on kertonut saamistaan "vihjeistä", joista käy ilmi, kuinka helpoksi rahan liikuttaminen oli tehty venäläisille tiliasiakkaille.
Heti tilin avaamisen yhteydessä sai vihjeiden mukaan pankista valmiin veroparatiisiyhtiön ja tunnuslukulaitteen ja että pankki veloitti tästä palvelumaksuna 0,2–0,5 prosenttia liikevaihdosta.
Tutkijoiden katse suuntaa Putinin lähipiiriin
Tarkkaa tietoa rahansiirtäjien henkilöllisyydestä ei toistaiseksi ole, mutta jo aiemmin on uutisoitu, että rahaa on tullut ainakin Venäjältä, Moldovasta ja Azerbaidzhanista.
Epäilyn alla ovat olleet Venäjän presidentti Vladimir Putinin lähipiiri ja maan turvallisuuspalvelu FSB.
Tanskan finanssivalvoja Finanstilsynetin tietojen mukaan kolmansien maiden, lähinnä Venäjän, asiakassalkun tuotto oli Dansken Viron-yksikössä vuonna 2013 peräti 402 prosenttia, kun se pankissa keskimäärin oli 6,9 prosenttia.
Danske Bankin mukaan se lakkautti Virossa muiden maiden kansalaisille suunnatun salkun vuosina 2014–2015. Pankki sai vihiä väärinkäytöksistä jo vuonna 2013, jolloin se sai tiedon asiasta "kansainvälisen syväkurkun" lähettämästä sähköpostista.
Tanskan elinkeinoministeri Rasmus Jarlov on vakuuttanut Jyllands-Posten-lehdelle antamassaan haastattelussa, että Tanska haluaa selvittää, kuinka paljon Danske Bank Viron-yksikön rahanpesulla tienasi. Jarlov on kertonut myös, että kyseinen määrä todennäköisesti takavarikoidaan.
Danske Bankin mukaan käynnissä olevissa sisäisissä tutkimuksissa selviää, kuinka suuresta summasta tapauksen osalta on kyse. Pankki kertoo, että salkun kokonaistuotto vuosina 2007–2015 oli arviolta 1,5 miljardia Tanskan kruunua, eli noin 201,279 miljoonaa euroa.
Rikosilmoituksen tekijä on Venäjän inhokki
Laittomuudet paljasti alun perin venäläinen asianajaja Sergei Magnitski, joka pidätettiin vuonna 2008 epäiltynä verorikoksista. Asianajaja kuoli myöhemmin tutkintavankeudessa Venäjällä epäselvissä olosuhteissa.
Magnitski edusti 2000-luvun alussa suursijoittaja Browderin Venäjälle perustamaa varallisuudenhoitoyhtiö Hermitage Capitalia.
Browder oli tullut Venäjälle jo 1990-luvulla. Hän pystyi hyvinkin nopeasti hankkimaan vaikutusvaltaisia ystäviä ja heidän tuella myös merkittävän omaisuuden.
Browderin ja Putinin lähipiirin suhteet olivat alussa ongelmattomia, mutta huononivat ajan myötä, kunnes Hermitage Capital sai Venäjällä syytteen veropetoksesta.
Magnitskin mukaan Hermitage pakotettiin maksamaan veroja, jotka päätyivät valtionkassan sijaan Venäjän johtajien lähipiirille. Varat siirrettiin muun muassa Danske Bankin Viron sivukonttorin välityksellä ulkomaille esimerkiksi kiinteistökauppojen yhteydessä.
Yhdysvalloissa vuonna 2012 säädetty niin sanottu Magnitski-laki kieltää Yhdysvalloissa toimivien pankkien liiketoimet Hermitage Capitalin varojen siirrosta epäiltyjen kanssa.
Browder on Venäjän valtakoneistolle kuin kivi kengässä. Hän on jatkuvasti tuonut esiin väitteitä venäläisten rahankäyttöön liittyvistä ongelmista ja väärinkäytöksistä.
Rahanpesijää voi odottaa vuosien vankilatuomio
Rahanpesusta syylliseksi tuomittua voi odottaa Viron lain mukaan enimmillään viiden vuoden vankilatuomio. Jos epäilty todetaan syylliseksi kuulumisesta ryhmään, joka on organisoinut rahanpesua, hänet voidaan tuomita enimmillään 10 vuodeksi vankilaan.
Danske Bankia voi myös odottaa kallis lasku – yritys, joka todetaan syylliseksi rahanpesuun voi saada korkeintaan 16 miljoonan euron sakot.
Massiivinen tutkinta
Danske Bank on kertonut, että tapauksen sisäinen tutkinta on käynnissä.
Tutkinta vie aikaa, sillä virolaistietojen mukaan tutkijoiden on tarkastettava yhdeksän vuoden ajalta yhdeksän miljoonaa sähköpostiviestiä, 7000 asiakirjaa ja miljoonia pankkisiirtoja. Tuloksia odotetaan syyskuussa. Tutkimukseen osallistuu ulkoisia lakiyrityksiä sekä tanskalaisia ja kansainvälisiä asiantuntijoita.
Danske Bank kertoo viime vuosina nelinkertaistaneensa rahanpesua valvovien työntekijöiden määrän noin 1000:een. Pankki seuloo kuukausittain noin neljä miljoonaa tilisiirtoa.
Lähde: Uutistoimisto Reuters
