Viron halpa maito ei ole todellinen uhka Suomen maitotiloille. Suurnavetoissa lypsettävällä maidolla voidaan Suomessa aiheuttaa ajoittaisia markkinahäiriöitä, mutta suomalaisen maidon korvaajaksi Viron maidosta ei ole.
Tätä mieltä on niin suomalainen akatemiatutkija kuin MTK:n markkinaryhmän johtajakin.
- Virosta ei kerta kaikkiaan riitä Suomeen niin paljon maitoa, että sillä olisi todellista merkitystä Suomen tuotantoon, sanoo Baltian maiden maatalouden kehitystä neuvostoajoista markkinatalouteen siirtymistä tutkinut akatemiatutkija, dosentti Ilkka Alanen Jyväskylän yliopistosta.
Alasen arvion vahvistaa myös markkinointiorganisaation johtaja Markku Suojanen MTK:sta.
- EU:n Virolle asettaman maakiintiön ja maan oman kulutuksen ero on 200 miljoonaa litraa, ja kun Suomen maidontuotanto on 2 300 miljoonaa litraa, niin on selvää, että Viron käytettävissä oleva "ylijäämä" riittää vain markkinaiskuihin, sanoo Suojanen.
Maitokilon tuottaminen Virossa maksaa tällä hetkellä vain noin kolmanneksen Suomen kuluista. Viron alhaiset kulut näkyvät Suomessa selvimmin mm. juustojen ja eräiden muiden maitojalosteiden hinnoissa.
- Näidenkin tuotteiden kovin hintakilpailu käydään suurten maiden kuten Saksan ja Ranskan markkinoilla, sinnehän virolaisetkin tähyävät, arvelee Ilkka Alanen.
Viro selvisi
parhaiten
Viron maatalous selvisi kommunistiajan jälkeen parhaiten kaikista kolmesta Baltian maasta. Ilkka Alasen mukaan Viron onneksi koitui oikeaan aikaan nousseet poliittiset erimielisyydet. Ne estivät maiden pirstomisen liian pieniksi yksiköiksi.
- Neuvostoajan jälkeen Maailmanpankki kannusti maita nopeisiin muutoksiin. Latviassa ja Liettuassa niin tehtiinkin, ja molemmissa epäonnistuttiin. Latviassa taannuttiin jopa 1800-luvun tasolle, ja Liettuassa tulos oli sitäkin kehnompi, Ilkka Alanen sanoo.
Virossa viivyteltiin sopivasti ja selvittiin parhaiten. Suurtilojen säilyttämistä Virossa puolustivat Alasen mukaan maataloussektorin ammattitaitoinen keskijohto. Heille kysymys oli pitkälti elinehtojen säilyttäminen.
- Kolhoosien ja sovhoosien johtajat ja alimman portaan työntekijät eivät olleet missään maassa kiinnostuneita luomaan toimivia suurtiloja. He pyrkivät ainoastaan jakamaan ja varastamaan itselleen kaiken irti lähtevän, arvioi Ilkka Alanen 1990-luvun alussa tapahtunutta kehitystä.
Maitoa yli sadan
lehmän tiloilta
Baltiassa on nyt noin 300 000 maitotilaa. Virossa niitä on 17 000, Latviassa 73 900 ja Liettuassa peräti 209 900.
Virossa lähes 60 prosenttia lehmistä on yli sadan lehmän karjoissa ja suurtilat tuottavat noin 70 prosenttia kaikesta maidosta. Latviassa yli sadan lehmän karjoja on vain 13 prosenttia ja Liettuassa vain muutamia kappaleita.
Ilkka Alanen usko, että Viron suurtilojen tuotanto kasvaa edelleen ja pienet tuottamattomat tilat katoavat.
- Suurtilojen rinnalle Viroon on muodostumassa myös menestyvien perheviljelmien joukko, Alanen arvioi.