Vastoin odotuksia ja ennusteita eivät valitsijamiehet pystyneet lauantaina Estonia-teatterissa valitsemaan Virolle seuraavaa presidenttiä. Sellaista ei ole tapahtunut koskaan ennen.
Yrityksen kaatoi valtava määrä uurnaan laitettuja tyhjiä äänestyslippuja, joilla osa valitsijamiehistä protestoi todennäköisesti sitä vastaan, että mieleinen ehdokas oli pudonnut pelistä jo ensimmäisellä kierroksella.
Toiselle äänestyskierrokselle edenneet entinen pääministeri ja EU-komissaari Siim Kallas, 67, sekä sitoutumaton juristi ja entinen oikeuskansleri Allar Jõks, 51, saivat vastaavasti 138 ja 134 äänestäjän tuen. Voittoon tarvittiin kuitenkin vähintään puolet äänistä eli 168.
60 lappua oli jätetty tyhjäksi.
– Ilmeisesti ei löytynyt riittävän hyvää ehdokasta, joka olisi käynyt äänestäjien enemmistölle, Kallas sanoi tapahtuman päätteeksi.
Lain mukaan presidentinvaalit siirtyvät nyt takaisin parlamenttiin. Riigikogu, joka on jo kerran elokuussa epäonnistunut, saa mahdollisuuden korjata tilanne 3. lokakuuta.
Sekä Kallas että Jõks sanoivat vaalikokouksen jälkeen yksiselitteisesti, että heidän osaltaan peli on loppunut eivätkä he missään tapauksessa tule asettumaan ehdolle uudestaan.
Kansan ylivoimainen suosikki, entinen diplomaatti ja ulkoministeri Marina Kaljurand, 52, joka putosi kilpailusta ensimmäisellä äänestyskierroksella, ei ole puolestaan vielä ottanut kantaa.
Tarkkailijoiden mielestä presidentinvaalit kaatuivat lähinnä Kaljurandin ja keskustan ehdokkaan Mailis Repsin, 41, kannattajien pettymyksen ja turhautumisen takia.
Pettyneiden määrä kuitenkin yllätti.
Viidentenä vaaleihin osallistunut ja huonoimman tuloksen tehnyt konservatiivisen kansanpuolueen puheenjohtaja Mart Helme, 66, sanoi, että näin paljon tyhjiä äänestyslippuja ei osannut odottaa kukaan.
Näin paljon ei niitä ole koskaan aikaisemmin ollutkaan.
Vaalien tulokseen varmaan vaikutti se tosiasia, että lähes kolmannes valitsijamiehistä oli sitoutumattomia, joille oli ihan samantekevää, mitä puolueet ovat keskenään sopineet tai jättäneet sopimatta.
Monen mielestä taas kerran näimme, että presidentin vaalijärjestelmä on aikansa elänyt. Muutokset edellyttävät kuitenkin perustuslain muuttamista. Se on Viron oloissa hankalaa.
Tosiasia on, että koko prosessi alkaa uudelleen alusta. Todennäköisesti uusilla ehdokkailla.
Laissa ei säädetä, kuinka monta kertaa päättämistä voi pompotella edestakaisin. Moni on jo ehtinyt havaita järjestelmässä sirkuksen tunnusmerkkejä.