Viron politiikassa on nähty aina äkkinäisiä heilahduksia, mutta tällä viikolla nimitettävän hallituksen kokoonpano on niistä suurimpia.
Viron poliittinen kulttuuri on myrskyisyydestään huolimatta tavallaan vakiintunutta. Äkkikäänteet ja nopeat heilahdukset ovat nimittäin niin yleisiä, että ne ovat jo tavanomaisia. Äskeiset parlamenttivaalit ja tällä viikolla syntyvä uusi hallitus eivät tee tästä poikkeusta.
Vaalit voitti kuin tyhjästä polkaistu Res Publica -puolue, joka vain vuoden ikäisenä pystyi nostamaan itsensä Keskustapuolueen rinnalle maan suurimmaksi puolueeksi. Vaaleja seuranneessa kuukauden kädenväännössä keskusta pelattiin poliittiseen paitsioon, ja hallituksen muodostajaksi nousi Res Publican johtaja Juhan Parts.
Parts on vasta 36-vuotias, kuten Esko Aho pääministeriksi tullessaan. Parts vetää puoluetta, jonka 28-henkisestä parlamenttiryhmästä vain yhdellä oli ennestään kokemusta eduskuntatyöstä. Tärkeimpänä hallituskumppanina hänellä on nykyisen pääministerin Siim Kallasin johtama Reformipuolue, mutta Kallas itse ei tule tähän hallitukseen mukaan.
Vaikka siis hallituksessa on myös tähänastinen pääministeripuolue, poliittista jatkuvuutta edustaa oikeastaan vain ulkoministeri Kristiina Ojuland, jonka on määrä jatkaa tehtävässään. Samalla hänestä näyttää tulevan koko hallituksen ainoa naisministeri.
Puolitoista vuotta sitten Viron presidentiksi valittiin Arnold Rüütel. Maaseutuhenkisen ja kommunistitaustaisen ehdokkaan voitto näytti merkitsevän vastareaktiota hyvin markkinauskoiselle aikakaudelle, jonka moni sanoi jakaneen Viroa kahtia menestyjiin ja häviäjiin. Pian tämän jälkeen silloinen kolmen puolueen hallitus käytännössä romahti kasaan.
Tilalle tuli Kallasin vetämä kahden puolueen väliaikaishallitus, jossa vasemmistolaisesti suuntautunut keskusta oli sivuroolissa. Nyt keskusta ja sen näkyvä johtaja Edgar Savisaar kammettiin suoraan oppositioon. Partsin hallitusta voikin pitää eräänlaisena uudelleen järjestäytyvän oikeiston vastaiskuna, jonka tavoitteena on saada maan poliittinen hegemonia jälleen itselleen. Yksi vahva oikeistolainen talouslinjaus on jo tehty uutta hallitusta varten: tuloveroaste laskee 20 prosenttiin.
Vaikka Res Publica on uusi puolue, sen taustalla on nähty Viron entinen presidentti Lennart Meri.
Parts oli vielä elokuussa Viron valtiontarkastuslaitoksen pääjohtaja. Hänen nousunsa puoluejohtajaksi ja siitä pääministeriksi on siis salamannopea. Monet näkyvät virkamiehet loikkasivat saman tien tämän uuden tasavaltalaispuolueen riveihin, aivan kuin tuulen suunnan haistaen. Näyttävä vaalikampanja ei olisi onnistunut ilman hyvää taustatukea, ja sanomana oli ennen muuta politiikan puhdistaminen väärinkäytöksistä.
Res Publica nousi nopeasti, mutta se ei ole tyhjän päälle rakennettu. Pikemminkin se on jälleen yksi esimerkki Viron poliittisen kentän jatkuvasta uudelleenorganisoitumisesta, jossa suurinta jatkuvuutta on edustanut vasemmalla oleva keskusta. On silti vielä vaikea sanoa, kuinka kestävälle pohjalle uusi poliittinen liike oikein rakentuu. Populistisia ja kansaan meneviä lupauksia kuultiin, ja nyt niitä pitäisi ryhtyä lunastamaan. Jos äänestäjät pettyvät, edessä on pian uusi poliittinen kriisi.
Viron Nato-jäsenyyden tiellä ei ole enää mitään esteitä, ja se sopiikin hyvin uuden hallituksen ideologiaan. EU sen sijaan on suuri haaste. Kansanäänestys on edessä syyskuussa, ja kansa tuntuu epäilevältä. Vailla poliittista kokemusta olevan ja vailla EU-neuvottelukokemusta olevan uuden pääministerin pitäisi pystyä todistamaan virolaisille jäsenyyden tarpeellisuus.