Kaksi puoluetta - Keskusta ja Kansanliitto - jättivät eilen Viron parlamentissa pidetyssä presidentinvaalissa ottamatta vaaliliput käyttöön. Siten ne muuttivat farssiksi koko vaalin. Parlamentin varapuhemies Ene Ergma (Isänmaan ja Res Publican liitto) sai vaalissa 65 ääntä, kun valituksi tuleminen olisi vaatinut 68 ääntä eli kaksi kolmasosaa 101-paikkaisen parlamentin äänistä.
Keskustan ja Kansanliiton yhteinen ehdokas, istuva presidentti Arnold Rüütel ei ole suostunut asettumaan ehdokkaaksi parlamentin toimittamaan vaaliin. Tähtäimessä on pääsy valitsijamieskokouksen eteen, jossa Rüütelin mahdollisuudet ovat paremmat kuin parlamentissa.
Viron perustuslaissa on säädetty, että presidentin valitsee ensisijaisesti parlamentti eli riigikogu. Jos valinta juoksee parlamentissa umpikujaan, turvaudutaan valitsijamieskokoukseen.
Tänään tiistaina pidetään vaalien toinen kierros, jossa Ene Ergmaa tukenut kolmen puolueen ryhmä on päättänyt asettaa ehdokkaaksi europarlamentaarikko Toomas Hendrik Ilveksen (sosiaalidemokraatit). Myös Ilveksen arvellaan saavan korkeintaan 65 ääntä, koska Keskusta ja Kansanliitto ovat päättäneet jatkaa vaalin boikotointia.
Epäonnistumisen jälkeen on kutsuttava koolle valitsijamiesten kokous, joka on alustavasti päätetty pitää 23. syyskuuta.
Muistutus perustus-
lain hengestä
Riigikogussa pidettävän vaalin muuttaminen farssiksi on herättänyt Virossa vahvaa protestihenkeä. Parlamenttirakennuksen eteen Tallinnan Toompealle oli järjestetty maanantaina mielenosoitus, jossa muistutettiin taloon kiiruhtavia kansanedustajia perustuslain hengestä.
Asiaan puuttui omaperäisellä tavalla myös hallituksen edustaja Ülle Aaskivi. Kun riigikogu oli saatu kesätauolta ylimääräiseen istuntoon, käytti hallitus tilaisuutta hyväkseen ja esitteli parlamentille alkajaisiksi 12 lakialoitetta.
Luettuaan lakialoitteet ilmoitti Aaskivi puhujanpöntöstä muuttuvansa yksityishenkilöksi. Hän vetosi vahvasti parlamentin jäseniin presidentinvaalin toimittamisen puolesta ja muistutti, että perustuslain mukaan riigikogun jäsen on vapaa päättämään vaikkapa edustamaansa puoluetta vastaan.
Tempauksensa jälkeen Aaskivi vakuutti, ettei maan hallitus tiennyt mitään hänen omatoimisuudestaan. Omasta tulevaisuudestaan hän ei ollut huolissaan:
"Samantekevää kuinka minulle käy. Tärkeää on kuinka käy Virolle, joka on nyt tuhon partaalla."
Ergma iloinen
mutta pettynyt
65 ääntä saalistanut presidenttiehdokas Ene Ergma kukitettiin äänestyksen jälkeen. Hän kertoi olevansa iloinen äänimäärästään, mutta samalla hän purki pettymystä kahteen puolueeseen, jotka toimivat vastoin perustuslain henkeä.
"On aivan tavatonta, että jopa parlamentin puhemies (Keskustan Toomas Varek) osallistuu tällaiseen boikottiin."
Monet Keskustan ja Kansanliiton edustajat olivat selvästi häpeissään tapahtuneesta, mutta puoluekuri piti. Keskustan johtaja Edgar Savisaar ja Kansanliiton pomo Villu Reiljan eivät luottaneet joukkoihinsa sitä vertaa, että olisivat sallineet äänestyslippujen ottamisen vaalilautakunnalta.
Vastenmielisyyttä Ergman valintaa kohtaan olisi voinut osoittaa myös tyhjän lipun jättämällä. Samalla puolueet olisivat kuitenkin joutuneet ottamaan riskin, että joku niiden edustajista tekee äänestyskopin yksinäisyydessä itsenäisen päätöksen.
Pienkunnat boikotti-
puolueiden tukialuetta
Ilmeiseltä näyttää, että vaali ei tiistainakaan johda parlamentissa tulokseen. Presidentin valitseminen siirtyy siten valitsijamiesten kokoukseen. Estonia-teatteriin tulee liki neljäsataa valitsijaa, eli riigikogun jäsenten lisäksi edustajat Viron 227 kunnasta.
Valitsijamiesten määrä suurissa kunnissa on jaollinen 10 000 asukkaalla. Viron kunnista valtaosa on pieniä, eli 100-300 äänellä saa maalaiskunnasta yhtä painavan mandaatin kuin 10 000 äänellä kaupungista.
Juuri näiden pienkuntien lasketaan olevan Keskustan ja Kansanliiton heiniä. Näiden puolueiden hallussa ovat myös kuntien kannalta tärkeiden valtiovarainministerin, talousministerin, maatalousministerin ja ympäristöministerin salkut.
Sosiaalidemokraattien puoluesihteeri Randel Länts onkin vakuuttunut, että Estoniassa vaihdetaan piakkoin ääniä koulujen kattoremontteihin ja muuhun maaseudun elämässä tarpeelliseen.