Itsenäinen Viro täyttää tänä vuonna 90-vuotisjuhlaa, ja juhlinta näkyy Oulussakin vajaan kahden kuukauden päästä. Teemana tapahtumilla on Viro tulee kylään, ja Oulussa tapahtumaviikonloppu pidetään 4.-6. huhtikuuta.
Oululainen Viron kunniakonsuli Jyrki Ristiluoma uskoo Viron ja Venäjän suhteet olevan nyt sellaiset, että viime keväisen patsaskiistan kaltaisia levottomuuksia ei ole odotettavissa.
"Virolla ja Venäjällä ei ole tällä hetkellä minkäänlaisia rajakiistoja, ja maat pyrkivät luultavasti välttämään viime kevään kaltaista tilannetta. Rajasopimus on neuvoteltu valmiiksi, eikä siinä ole asiakiistoja, vaikka sitä ei olekaan vielä ratifioitu", Ristiluoma sanoo.
Ratifioinnin puuttuminen johtuu siitä, että Viro olisi halunnut sopimukseen johdannon, jossa selvitetään Tarton rauhansopimuksen taustat vuodelta 1920. Venäjä ei ole sitä vielä hyväksynyt.
Ristiluoma toivoo maiden taloudellisten suhteiden kehittyvän sellaisiksi, että Viro saisi eräänlaisen välittäjän aseman Venäjän ja lännen välille.
Väestöryhmät sopeutuneet
Virolaiset laskevat itsenäisyyteensä 90-vuotiaaksi, vaikka väliin mahtuu 51 vuotta Neuvostoliiton osana. Itsenäiseksi Viro julistautui 24. helmikuuta 1918. Ristiluoma uskoo, että virolaisten juhlinta ei tule ärsyttämään maassa asuvaa venäläisväestöä.
"Meillä Suomessa saattaa olla yksioikoinen kuva väestöryhmien välisestä suhteesta. Hyvin monet Virossa asuvat venäläiset ovat integroituneita yhteiskuntaan. He toimivat siellä rakentavana voimana. He osallistuvat vaaleihin joko omalla puolueellaan tai kannattamalla virolaista puoluetta", Ristiluoma sanoo.
Hänen mielestään kansalaisryhmien välillä käydyt kiistat eivät kosketa jokapäiväistä elämää, vaan yhteiselämään on jo totuttu.
Suomen ja Viron väliset suhteet ovat nyt hyvät ja ongelmattomat. Suomalaisilla on Ristiluoman mukaan virolaisille suuri merkitys yhteistyökumppanina muun muassa taloudessa ja kulttuurissa.
"Suomalaisten matkailijoiden suuri määrä Virossa on yksi hyvä esimerkki meidän merkityksestämme heille", kunniakonsuli korostaa.
Viron ja Suomen suhteet ovat vaihdelleet eri ajanjaksoina. Kun Viro itsenäistyi ensimmäisen kerran, kielisukulaisuus ja molempien kansojen pienuus korostivat yhteistyötä.
Avautuminen
tapahtui 1960-luvulla
Toisen maailmansodan aikana luonteva kanssakäyminen vaikeutui. Yhteydet Viron neuvostotasavallan kanssa olivat aluksi lähes poikki.
"Rautaesirippu tuli väliin, mutta Neuvosto-Virossakin olosuhteet lientyivät. Ensimmäinen elämänlanka oli laivayhteys Tallinnan ja Helsingin välille 1960-luvun alussa. Jo Neuvostoliiton loppuaikoina suomalaiset turistit lisääntyivät Virossa, ja kansalaiset solmivat paljon suhteita naapuriin", Ristiluoma luonnehtii.
Miehityksen päättyminen ja Viron itsenäistyminen tuli hänen mukaansa suomalaisille yllätyksenä. Koska siihen ei oikein uskottu, suomalaisten politiikka Baltian maiden kehitykseen oli hyvin varovaista aluksi. Se ei ole kuitenkaan jättänyt jälkiä myöhempiin hyviin suhteisiin.
Ylikuumeneminen peikkona
Viron kehitys on ollut nopeaa ja voimakasta sen jälkeen, kun Neuvostoliitto hajosi ja maa itsenäistyi uudelleen. Ristiluoma uskoo, että positiivinen kehitys jatkuu.
"Viro on osoittanut voimansa kansallisessa kulttuurissa maan pienuudesta huolimatta."
Talous kehittynyt erittäin positiivisesti monen vuoden ajan. Kasvu on ollut suurta kaikilla toimialoilla.
"Viroon on sijoittunut hyvin paljon eurooppalaisia yrityksiä. Tallinnassa voi nähdä monia suomalaisia, ruotsalaisia ja saksalaisiakin liikemerkkejä. Se on tuonut osaamista talouselämään", Ristiluoma sanoo.
Hänen mielestään maan kehityksen ratkaisee, miten taloudessa osataan hallita vaihtelevat suhdanteet.
"Ylikuumenemisen vaara ja inflaatio ovat peikkoja tällä hetkellä", Ristiluoma arvioi.