Viron ja Liettuan presidentit ilmoittivat maanantaina samanaikaisesti, etteivät osallistu Moskovassa toukokuun 9. päivänä järjestettäviin voiton päivän 60-vuotisjuhlallisuuksiin. Päätös kutsun torjumisesta oli selvästi vaikea kummallekin päämiehelle. Päätöksen teko kesti pari kuukautta. Latvian presidentti puolestaan kertoi jo tammikuussa, että lähtee Moskovaan.
Maanantaisella ratkaisulla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia etenkin Viron kannalta. Maan suhteet Venäjään eivät näihin astikaan ole olleet kehuttavat. Nyt suhteet oletettavasti jäähtyvät edelleen.
Yksi kouriintuntuva seuraus lienee se, että maiden välejä vuosia hiertäneen rajasopimuksen allekirjoitus siirtyy yhä. Ennen Viron presidentin Arnold Rüütelin maanantaista ilmoitusta näytti todennäköiseltä, että sopimus voitaisiin allekirjoittaa tänä keväänä, viimeistään toukokuussa. Liettualla on ollut Venäjän kanssa rajasopimus jo vuosia.
Rüütel perusteli päätöstään sillä, etteivät maailmansodan päättyminen ja toukokuun 9. päivä vuonna 1945 merkinneet Virolle vapautta valita omaa tietään. Hän huomautti myös, että sodan jälkeen Stalinin terrorihallinnon vuoksi tuhannet virolaiset menettivät henkensä tai heidät kyyditettiin maasta pois. Hän sanoi kunnioittavansa kansalaistensa tuntoja ja pysyvänsä siksi kotona.
Rüütelin päätös on Virossa jakanut mielipiteitä. Häntä on kiitetty muistuttaen, että Venäjän pitäisi oppia suhtautumaan Viroon kunnioittavammin. Toisaalta Rüüteliä on moitittu valtiomiesnäkemyksen puutteesta, koska hän hukkasi mahdollisuuden maiden suhteiden kohennukseen.
Jossain määrin epälooginen Rüütelin ainakin päätös on. Kun hän ilmoitti, ettei itse lähde Moskovaan, hän totesi samalla, että maan pääministerin tai jonkun muun hallituksen jäsenen pitäisi juhlallisuuksiin osallistua. Rüütelin omassa päätöksessään käyttämien perustelujen luulisi koskevan samalla tavoin maan muitakin poliittisia johtajia.
Kyseenalaista on se, ottaako Moskova lainkaan vaarin sitä, mistä Viro ja Liettua haluavat sitä muistuttaa. Venäjällä on ollut jatkuvasti vaikeuksia tunnustaa niitä kauheuksia, joita neuvostovalta Baltian maissa aiheutti. Viime kuussa Bratislavassa Putin tosin sanoi kunnioittavansa niitä mielipiteitä, joiden mukaan toisella maailmansodalla ja Baltian maiden itsenäisyyden menetyksellä on yhteys keskenään. Virossa, Latviassa ja Liettuassa asiaa ei kuitenkaan pidetä mielipidekysymyksenä vaan historiallisena tosiasiana.
paakirjoitus@kaleva.fi