Tallinna Viron talous on syvän sukelluksen partaalla. Maan talouskasvu oli viime vuonna hämmästyttävät 11 prosenttia, mutta sen sisällön tutkiminen ei talousmiehiä ilahduta.
Koko kasvu oli peräisin kotimaisesta kysynnästä, joka tarkoittaa Virossa, että kansa osti uusia asuntoja ja autoja. Asunnot ja autot eivät tuota mitään, kaikkein vähiten vientiin, joka on Virolle suuri ongelma.
Raha kulutuskysynnän kasvattamiseen on peräisin Japanista. Sitä ei uskallettu antaa suoraan uudesti itsenäistyneisiin Baltian maihin, vaan se pantiin jakoon ruotsalaisten pankkien välityksellä. Swedbank ja SEB ottivat näin helposti haltuunsa 90 prosenttia Baltian rahamarkkinoista.
Nyt on tullut ongelmia. On maksun aika.
Kaikkein herkin ala on kiinteistömarkkinat. Toivorikkaat "kiinteistöjalostajat" ovat ostaneet tukussa Tallinnan ympäristön peltoja ja pysyttäneet niiden päälle tuhansia kipsilevymökkejä, joita ei kukaan halua ostaa, vaikka pankit huutelevat korkojensa ja lyhennyksiensä perään.
Kymmeniä tuhansia konttorineliöitä on vailla vuokralaisia, kaikkea on rakennettu liikaa löysällä rahalla. Jopa suomalaiset yrittävät päästä eroon Saarenmaalta haalimistaan rantatonteista. Alkuun ne tuntuivat naurettavan halvoilta verrattuna Saaristomeren rantatontteihin.
Fiksut virolaiset myyjät unohtivat kertoa, että syksyisin Saarenmaan rannoilla voi Itämeren veden pinta nousta jopa 1,5 metriä, jolloin koko sijaitseva omaisuus siirtyy Ahdin valtakuntaan.
Inflaatio laukkaa
Suuri talouden nousukausi on aiheuttanut huomattavan inflaation. Kuka tahansa, osaa hän mitään tai ei, voi marssia työnantajansa puheille ja pyytää viidenneksen palkankorotusta, tai muutenÊ6;
Valtionvarainministeri Ivari Padar (sd) ilmoitti äskettäin, että kaikkien valtion palveluksessa olevien palkkoja korotetaan neljänneksellä, koska muuten yksityinen sektori ostaa pois kaikki kunnolliset työntekijät.
Railakas palkkojen kohoaminen ei ole jäänyt huomaamatta kauppiailta, jotka ovat korottaneet hintojaan vastaavasti. Viro onkin hinta-palkkakierteessä, joka on Suomessakin tuttua takavuosilta, ennen tulopoliittisia kokonaisratkaisuja, joista Virossa ei ole vielä kuultukaan.
Rankkaa inflaatiota on vielä edistänyt maan hallitus. Kun siirtyminen eurorahaan lykkääntyi, päätti hallitus, että on hyödyllistä panna inflaatiopanokset liikkeelle heti, etteivät ne tulevalla vuosikymmenellä estä euroon siirtymistä, joka Viron kohdalla sallii vain 1,5 prosentin inflaation.
Matkailukin vähenee
Tyypillinen ratkaisu on bensiiniveron korotus, jolloin oli myös otettava käyttöön Euroopan Unionin miniminormit. Ajoitus pani inflaatiorattaan vielä vinhempään vauhtiin.
Euron suhteen ovat kaikki aikataulut heittäneet kuperkeikkaa. Alkuperäisen suunnitelman mukaan euron piti jo olla käytössä, mutta nyt väännetään kättä siitä, voisiko euro tulla Viroon 2012 vai vasta 2015.
Myrskynmerkkejä riittää muitakin. Riitely Venäjän kanssa on kehittynyt pitkälle. Viron läpi kulkeva transiittiliikenne, erityisesti öljykuljetukset, on pudonnut puoleen entisestä. Sen osuus Viron taloudessa ei ole tappava, mutta romahduksen oloissa sekin voi olla merkittävä.
Viron turismista taas noin 90 prosenttia on tullut Suomesta ja se on antanut kansantalouteen 10 prosenttia vientituloista. Suomalaisista on kuitenkin valtaosa ollut ostosturisteja, jotka ovat sännänneet maahan halpojen hintojen perässä.
Inflaation vuoksi hinnat eivät enää ole entisellään. Tallinnan Stockmannilta saa nykyisin tavaran kalliimmalla kuin Helsingistä. Suomen turismi onkin pudonnut jo kymmenyksen ja lasku näyttää jatkuvan.
Viron kauppatase on koko uusitsenäisyysajan ollut afrikkalaista kehitysmaatasoa. Maa syö jatkuvasti kolmanneksen enemmän kuin tienaa.
Virolaisilla yksityishenkilöillä on velkaa Ruotsin pankeille jo yli 100 miljardia kruunua. Kun Viron valtion ensi vuoden budjetti on noin 96 miljardia kruunua.
Työllisyys on vielä suhteellisen hyvä, mutta Virossa pelätään erityisesti, että suomalainen Elcoteq muuttaa Tallinnasta Aasiaan. Sen myötä katoasi 15 prosenttia Viron muutenkin vähäisestä vientikaupasta.