Virolainen As Teho Oy on valmis hoitamaan vaikka koko Suomen kunnossapidon alueurakat. Suomessa yhtiö aloitti alueurakoinnin vuonna 2006 Vetelissä ja Kankaanpäässä, viimeisimmässä urakkakilpailussa se sai hoitoonsa Pulkkilan, Mikkelin ja Seinäjoen alueurakat.
Pääjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Heikki Anipai katsoo valloituksessa olevan enemmän kysymys onnistumisesta.
"Tällaisissa urakkakilpailuissa on aina onni pelissä", Anipai luonnehtii.
Nyt, kun kokemusta Suomessakin on kertynyt jo parilta vuodelta, Anipai myöntää, että työkulttuurissa on virolaisilla ollut hieman opettelemista. Virolaiset tekevät työnsä nopeasti, mutta kun suomalaiset tekevät työn, voi odottaa ammattimaisesti tehtyä työtä.
"Työtavat ovat hieman erilaisia, virolaiset odottavat tarkempia määräyksiä. Meillä on kuitenkin tiukka linja. Jos homma ei toimi, niin työntekijä kutsutaan heti kotiin."
Käytettyä kalustoa ei vara ostaa
Virolaisia työntekijöitä yhtiöllä toki edelleenkin on, mutta he tekevät enemmän väliaikaista työtä talven sesonkiaikana. Lähtökohtana on se, että ympäri vuoden työskentelevät ovat enemmän paikallisia.
Myös alueurakoista vastaavat projektipäälliköt ovat suomalaisia, koska he tuntevat paikalliset olosuhteet paremmin. Suomessa Anipai on yllättynyt tavasta ottaa paljon aliurakoitsijoita, Virossa on tilanne päinvastainen.
Kaluston osalta virolaisyhtiöllä on yhtä tiukka linja. Anipain mielestä yhtiöllä ei ole vara ostaa käytettyä kalustoa, se käy liian kalliiksi.
"Perusautojen käyttöikä on viisi, kuusi vuotta, sitten ne on uusittava. Muuten remonttikulut nousevat liian kalliiksi."
Tiehallinto seuraa tarkasti laatua
Urakkakilpailussa tilaajana toimiva tiehallinto on erittäin tarkka, mutta Anipai kehuu tiehallintoa hyväksi yhteistyökumppaniksi.
Oulun tiepiirin hankintavastaava Jarkko Pirinen muistuttaa, että päävastuu urakoiden laadusta ja sen seurannasta on urakasta vastaavalla. Tiehallinto tilaajana seuraa laatua tiemestareiden valvonnalla, konsulttipalveluna ostamalla seurantaa erityisesti yöaikaan ja viikonloppuisin.
"Toki meidän henkilöstömmekin seuraa asioiden hoitoa liikkuessaan teillä. Lisäksi tiehallinnolla on oma valtakunnallinen seurantajärjestelmänsä", Pirinen muistuttaa.
Laatuongelmista voi saada sakkoa
Tiehallinnolla on myös olemassa kolmitasoinen sanktiojärjestelmä, jos asiat eivät hoidu niin kuin pitäisi. A-ryhmään kuuluvat sanktiot laatutason rikkomuksista, B-ryhmään vakavat puutteet laatutasossa ja C-ryhmään toimenpideajan ylitykset ja hallinnolliset ongelmat.
Sakko vaihtelee 1 000-15 000 euron välillä. Sakon ja kirjallisen huomautuksen voi saada tilanteessa, jossa esimerkiksi järjestelmän pettämisen vuoksi aiheutuu Temmeksen kuolonkolarin kaltaisia kohtalokkaita onnettomuuksia. Virolaisyritys ei operoi kyseisellä alueella.
Alueurakoiden kilpailuttaminen on Pirisen mielestä hieman tuonut säästöä kustannuksissa ja tasoittanut laatua.
"Toivomme, että urakkakilpailuista ei tule pelkkää hintakilpailua, koska silloin siinä laatutaso saattaa kärsiä. Meidän tehtävämme on vaatia alueurakoista vastaavilta yrityksiltä laatua", Pirinen muistuttaa.