Pieni koko on Virolle sekä vahvuus että heikkous. Näin pohti moni virolainen mielipidejohtaja STT:n kyselyssä maan sadannen itsenäisyyspäivän lähestyessä. Kysely lähetettiin noin 30 ihmiselle, ja vastauksia tuli 11 ihmiseltä.
- Viron suurin vahvuus on, että olemme pieni ja ketterä maa, jossa voi ratkaista kaikkia valtioita askarruttavia kysymyksiä uudella tavalla, jos siihen vain löytyisi rohkeutta päättäjiltä, sanoi europarlamentaarikko Kaja Kallas, joka edustaa oikeistoliberaalia reformipuoluetta.
ICDS-tutkimuslaitoksen johtaja Sven Sakkov arvioi, että pienuus ja kansalaisten luottamus valtioon ovat mahdollistaneet muun muassa digitaalisten ratkaisujen kehittämisen hämmästyttävää vauhtia.
Tallinnan yliopiston rehtori Tiit Land huomautti, että pienenä maana Virolta puuttuu kuitenkin kriittinen massa tehdä isoja investointeja tai edes puolustaa itseään sotilaallisesti.
Pienuus tarkoittaa myös sitä, että ulkopuoliset tekijät vaikuttavat maahan huomattavasti.
- Jos maailmanlaajuinen epävakaus lisääntyy, Viro voi olla menestyvä ja kestävä vain, jos maa tekee sisäpolitiikassa pelkästään oikeita ratkaisuja, mikä on jo tilastollisesti lähes mahdotonta. Tähän asti on se kuitenkin aika pitkälle onnistunut, analysoi Viron yleisradioyhtiö ERR:n johtaja Erik Roose.
- Pienessä valtiossa jokainen virhe on isompi riski, sanoo puolestaan yhdenvertaisuusvaltuutettu Liisa Pakosta.
"Tiede on Viron kollektiiviset aivot"
Vastaajat nostivat esille myös koulutuksen ja tieteen merkityksen Virolle. Kokeellisen psykologian professori Jüri Allik korostaa tieteen olevan Viron kollektiiviset aivot. Hän on yksi maan kansainvälisesti tunnetuimmista tieteilijöistä.
- Viron suurin vahvuus on uskomaton määrä maailman huipulla olevia muusikoita ja tieteilijöitä. Suurin heikkous ja vaara piilee siinä, että yliopistojen ja tieteen kutistuvat budjetit vaarantavat valtion suurimman saavutuksen eli maailman luokan tieteen.
ERR:n johtaja Roose pitää kansan koulutustasoa ja oppineisuutta maan suurimpana vahvuutena.
- Ihan tavallinen keskimääräisen koulutuksen saanut "ihminen kadulta" ymmärtää maailman menoa monta kertaa paremmin kuin keskimääräinen länsieurooppalainen tai amerikkalainen, Roose kirjoittaa ja huomauttaa samalla, että tämä etu voi kutistua globalisaation myötä.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Pakosta korostaa, että virolaislapset ovat olleet viime vuosina Pisa-tutkimuksissa maailman huipulla siinä missä suomalaisetkin, eli tulevaisuus näyttää sen suhteen valoisalta.
Koulutus on ylipäätään maan menestyksen kannalta lähivuosien tärkein kysymys, sanoo Tallinnan yliopiston rehtori Tiit Land.
- Suurin ongelma on miesten alhaisempi koulutustaso verrattuna naisiin, mikä hidastaa yhteiskunnan kehitystä ja aiheuttaa sosiaalisia ongelmia.
Väestökato huolettaa
Viroa, kuten myös etelänaapuri Latviaa, on piinannut itsenäisyyden palauttamisen jälkeen väestökato, jonka taustalla ovat matala syntyvyys ja maastamuutto. Valtion, kansan ja viron kielen säilyminen ovat olleet pysyvä huolenaihe, vaikka ihan viime vuosina muuttoliike näyttää vaihtaneen suuntaa ja palaajia on enemmän kuin lähtijöitä.
Aiheen nostaa STT:n kyselyssä esille muun muassa evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispa Urmas Viilma ja emeritusprofessori Rein Taagepera.
- Suurin heikkous on, että lapsia on liian vähän ja älypuhelinten vuoksi he alkavat siirtyä käyttämään englannin kieltä, Taagepera sanoo.
ERR:n johtaja Roose pitää väestön vähenemistä suurena vaarana. Negatiivisten ennusteiden mukaiseen kriittiseen pisteeseen vajottaessa koko valtion olemassaolo on vaarassa, hän sanoo.
Kirjailija Andrei Hvostov katsoo - kenties osin sarkastisesti - että Suomi on virolaisten turvasatama.
- Jos Viron tasavalta tulisi jostain syystä tiensä päähän, Suomi jää jäljelle. Tällä hetkellä Suomessa on jo 70 000-100 000 virolaista. Jos sanotaan, että Suomi on virolaisten uusi kotimaa, ei ole syytä huolehtia siitä, pitääkö Suomenlahden etelärannikon kansallinen projekti pintansa. Sanomme vain, että se on muuttanut pohjoisrannikolle, Hvostov kirjoittaa.
Virossa toinen suuri keskustelun aihe on ollut suuren venäläisvähemmistön integraatio. STT:n kyselyssä integraation nosti esille vain ICDS-tutkimuslaitoksen johtaja Sven Sakkov.
- Virossa on edelleen, yli neljännesvuosisata itsenäisyyden palauttamisen jälkeen, kaksi erillistä yhteisöä. Se on suuri heikkous niin yhteiskunnan yhtenäisyyden kuin ulkoisen haavoittuvuuden näkökulmasta, Sakkov arvioi.
Myös 1200-luvun paavi tarjolla suurnimeksi
STT tiedusteli mielipidevaikuttajien näkemystä myös Viron historian tärkeimmistä hahmoista. Hajonta oli suurta. Itsenäisyytensä palauttaneen Viron ensimmäinen presidentti Lennart Meri mainittiin kolme kertaa.
- Suurelta osin Lennart Meren ansiosta Viro on demokraattisena valtiona kehittynyt nopeammin ja pidemmälle kuin muut muut entiset neuvostotasavallat ja monet Itä-Euroopan valtiot, pohti Tallinnan yliopiston rehtori Tiit Land.
Arkkipiispa Urmas Viilma nosti Meren rinnalle säveltäjä Arvo Pärtin.
- Molemmat ovat vieneet Viron pysyvästi maailmankartalle, hän perusteli.
Maan historian alkutaipaleen näkyvin poliitikko ja sittemmin autoritaariseksi johtajaksi kohonnut Konstantin Päts mainittiin kahdesti.
- Hän oli näkyvin toimija, kun Viron tasavaltaa luotiin, kun demokratia tuhottiin ja kun alistuttiin ilman taistelua, tiivisti emeritusprofessori Rein Taagepera.
Toinen maininta tuli Viron olympiakomitean puheenjohtajana toimivalta liikemies Urmas Soorumaalta, joka ihaili Pätsin panosta itsenäisen valtion luonnissa sata vuotta sitten.
Suurniminä nostettiin esille myös 1200-luvulta paavi Innocentius III ja Viron alueen historiaa ensimmäisenä kirjannut Henrik Lättiläinen.
Kirjailija Andrei Hvostov katsoo, että ilman Henrikin kronikkaa Viron kansallinen herääminen olisi kulkenut aivan eri ratoja. Suhtautuminen alueen aiempiin herroihin eli saksalaisiin olisi ollut erilaista, jos kristinuskoon käännyttämisestä ei olisi Henrikin kirjaamia tietoja.
- Suomalaiset eivät tiedä, millaista heidän kristinuskoon käännyttämisensä oli. Sen vuoksi teidän oli helpompi löytää 1800-luvulla sopu ruotsalaisten kanssa. Virolaisille se ei ollut saksalaisten kanssa mahdollista. 1200-luvun vapaustaistelu käytiin vielä uudestaan 1800-luvulla, Hvostov kirjoittaa.
Myös tavalliset ihmiset ihmiset saavat kyselyssä ääniä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu Pakosta pitää virolaisia äitejä historian tärkeimpinä hahmoina. Hän oli samalla ainoa, joka ehdotti naista historian avainhahmoksi.
Pakostan kanssa samoilla linjoilla on kulttuurihistorian professori Marek Tamm.
- (Tärkein hahmo on) tavallinen virolainen, koska hän kestänyt historian pyörteissä.