Virolaisten yritysten tulo Suomen markkinoille on laimeaa ja äärimmäisen vaikeaa. Monet muutkin ulkomaalaiset ovat epäonnistuneet.
"Tänään kaikki näyttää siltä, että me olemme onnistumassa", sanoo myymäläsisustuksia avaimet käteen -periaatteella tekevän AS Kitman -yhtiön toimitusjohtaja Ilo Rannu Tallinnassa.
Kitmaninkaan tie Suomen markkinoille ei ole ollut helppo. Jalka saatiin oven väliin 2000-luvun alussa, kun virolaiset kalustivat pienen eroottisia filmejä myyvän myymäläketjun Etelä-Suomessa.
Nyt Suomen asiakaslistalla on vaikuttavia nimiä: Kesko Food, K-Rauta, K-Maatalous, Rautia, SOK, Anttila, Onninen, Paulig ja Harvia.
Liikesisustuksia on tehty myös suurissa kauppakeskuksissa oleviin myymälöihin esimerkiksi Helsingin Kampissa ja Espoon Sellossa. Pohjoisin sisustus on asennettu Tornion K-Rautaan.
"Alan markkinat Suomessa ovat kuin suljettu perhe. Samaan pöytään pääseminen sen kanssa on vaikeaa ja tuntuu siltä, että Suomessa tekevät kauppaa yksityishenkilöt eivätkä yritykset kuten Virossa", kertoo Ilo Rannu kokemuksistaan.
Yhtiö palkkasi vastikään Suomeen aluepäällikön, jonka se sai kilpailevan ITAB Kalusteen johdosta.
Virosta pitäisi
saada halvalla
Ilo Rannu kertoo hieman huvittuneenakin siitä miten virolaiseen firmaan suhtauduttiin aluksi. Virolaiset törmäsivät konservatiiviseen muuriin. Suomalaiset epäilivät kaikkea, ei ainoastaan virolaista laatua.
"Meille sanottiin, että hintamme pitäisi olla minimaalinen, koska ´eihän siellä Virossa makseta työntekijöille mitään´. Emme kuitenkaan ole markkinoiden halvin toimija, emme pysty kilpailemaan halvalla hinnalla", Ilo Rannu sanoo.
Kitmanin liikevaihto Suomessa oli viime vuonna kolme miljoona euroa. Liikekalusteiden osuus tästä oli noin kolmannes. Tänä vuonna miljoona meni rikki jo ensimmäisellä neljänneksellä, mikä antaa yhtiölle rohkeutta tavoitella alan kolmatta sijaa kolmen vuoden periodilla. Kaukana kärjessä ovat GWS-Pikval ja ITAB-Kaluste, mutta jo kolmantena olevan Metallitelineen selkään Kitman puhaltaa.
Asemaansa vahvistaakseen Kitman etsii alalta myös ostettavaa Suomesta. Toistaiseksi täysin sopivaa kohdetta ei ole löytynyt. Suomen lisäksi yrityksellä on vientiä Ruotsiin, Tanskaan, Saksaan, Venäjälle ja Latviaan.
Viinaa, jäätelöä
ruokaa ja kiukaita
AS Kitmanin omistaa virolainen holdingyhtiö NG Investeeringud. Yhtiön omistukset ovat mielenkiintoisia. Se omistaa Viron suurimman viinatehtaan Livikon, johtavan jäätelön valmistajan Balbiinon, tavaratalo Tallinnan Kaubamajan ja Selver -elintarvikemarket ketjun.
Koko yritysryhmässä työskentelee yli 3 000 ihmistä. Kitman on ryhmän pienin 140 työntekijällään. Suomeen Kitmanin yhdistää myös sauna. Yhtiö tekee yhteistyötä saunatuottaja Harvian kanssa.
Harvia oli joitakin vuosia sitten Kitmanin pääasiakas, sen osuus tuotannosta oli peräti 80 prosenttia. Nyt riippuvuutta on onnistuttu vähentämään omaa tuotantoa lisäämällä. Esimerkiksi kaikki Viron postilaitoksen kirjelaatikot tehdään Kitmanilla, samoin noin 85 prosenttia kerrostalojen kirjelaatikoista.
"Emme pelkää
pieniäkään töitä"
Ilo Rannua ei tarvitse hoputtaa luettelemaan Kitmanin vahvuuksia alalla jolla asiakkaat ovat erittäin vaativaisia.
"Valttimme on joustavuus. Emme ole liian suuria ottamaan pieniäkin töitä. Olemme asiakkaan kanssa yhteistyössä alusta loppuun saakka. Tehtävämme on lisätä asiakkaan myyntiä. Suunnittelijamme suunnittelevat, tuotanto valmistaa ja lopulta asentajamme asentavat kalusteet paikalleen", Ilo Rannu sanoo.
Kitmanin historia on värikäs. Vuonna 1936 perustettu firma on historiansa aikana muuttanut paitsi nimeään, myös tuotantosuuntaansa useaan kertaan, eikä se koskaan ole ollut suoraan valtion omistama. Neuvostoaikana se toimi osuuskuntana.
Kitmanin edeltäjät ovat valmistaneet polkupyöriä, autoja, maatalouskoneita, leipomolaitteita ja pyörien päällä kulkevia kaljasäiliöitä Neuvostoliiton markkinoille. Niistä myydään edelleenkin kaljaa venäläisissä kaupungeissa ja kylissä.
Nykyiseen yhtiömuotoon Kitman valettiin 90-luvun loppupuolella. Myymäläkalusteiden ja -sisustusten tekemisen se aloitti vuonna 2000.
Kitmanin liikevaihto vuonna 2005 oli 100 miljoonaa Viron kruunua eli 6,4 miljoonaa euroa.