Viroon hakeutuu ensi syksynä jopa kaksi kertaa enemmän suomalaisopiskelijoita kuin aiemmin. Nuoret ovat kyllästyneet kotimaan yliopistojen pääsykokeisiin.
"Kyllä. Niissä pitäisi mitata osaamista eikä ulkoa lukemista", helsinkiläinen Laura Koso tuhahtaa. Hän lähtee Tallinnaan Concordia Audentesiin lukemaan lakia vuodeksi, sillä Helsingin yliopistosta "tulee kuitenkin kielteinen vastaus".
"En aio istuskella seuraavaa vuotta odottelemassa", Laura
Koso sanoo.
Tänä kesänä suomalaisten yliopistojen hakijamäärät vähenivät. Tutkija Irma Garam kansainvälisen henkilövaihdon keskuksesta arvelee, että tämä voi selittyä pienemmällä ikäluokalla, ei pelkästään ulkomaan opintojen suosiolla. Kahtena vuonna ulkomaan opintojen suosio on kokonaisuudessaan laskenut, mutta ensi syksyksi odotetaan käännettä.
Ulkomaille lähdön syitä tutkinut Garam myöntää, että pääsykokeisiin tympääntyminen on yksi suurimmista syistä hakeutua pois maasta. Heinäkuussa arviolta 40 000 suomalaista saa kielteisen päätöksen kotimaan yliopistoista.
Viroon lähteminen on tehty helpoksi
Viro on ollut vasta viidenneksi suosituin opiskelumaa. EU-jäsenyyden myötä suosio on lisääntymässä, vaikka suurta piikkiä ei ennen ensi syksyä ole nähty. "Viime ja toissa vuonna kiinnostus on uudestaan ollut lisääntymään päin", konsulivirkailija Minna Halonen Suomen suurlähetystöstä Tallinnasta arvioi.
Virossa opiskelu kiinnostaa, koska sinne on helppo lähteä. Esimerkiksi Tallinnan Concordia Audentesiin on ilmoittautunut ensi syksyksi 41 suomalaista, mikä on pian yhtä paljon kuin kymmenen vuoden aikana yhteensä.
Opiskelijoille voidaan hankkia asunnotkin valmiiksi. "Heidän tarvitsee vain suorittaa yo-tutkinto ja käydä englannin testissä", Iiro Lahdenranta Spring House Oy:stä kertoo.
Eniten suomalaiset suosivat silti puolet halvempaa Tarton yliopistoa, jossa oli viime lukuvuonna 205 suomalaista. "Puolet meidän ulkomaalaisista opiskelijoistamme on Suomesta, ja heidän määränsä lisääntyy", Tarton ulkomaalaisten opinto-ohjaaja
Piret Pumm kertoo.
Suomalaiset lukevat Tarton yliopistossa lähinnä lääketiedettä. Lisäksi Tarton maatalousyliopistossa opiskelee noin 50 suomalaista eläinlääkäriksi.
Viroon lähtevä Laura Koso pitää suomalaisia vielä liian varovaisina. "Ei olla niin sosiaalisia, että oltaisiin valmiita lähtemään", hän sanoo.
Niin sanotun Bolognan prosessin ansiosta Euroopan maihin on tulossa samanlaiset tutkinnot. Laura Koson mielestä myös hakumenettelyn pitäisi olla samanlainen, eli kaikkien tulisi päästä sisälle yliopistoon. "Sitten ensimmäisen vuoden jälkeen katsottaisiin, kuka pärjää", Koso sanoo.
Käytännöstä tästä seuraisivat tosin kiistellyt yliopistojen lukukausimaksut.