Virossa valmistaudutaan parhaillaan historiallisiin hetkiin. Jäsenyysneuvottelut EU:n kanssa ovat loppusuoralla ja samaan aikaan maan poliittinen johto odottaa kutsua Naton jäsenyysneuvottelujen aloittamiseksi. Sekä EU- että Nato-jäsenyyden ennakoidaan toteutuvan vuonna 2004.
Oulussa maanantaina vierailleen Viron Suomen suurlähettiläs Matti Maasikasin mukaan EU- ja Nato-jäsenyys ovat Virolle yhtä tärkeitä, ne ovat kuin saman kolikon kaksi puolta.
"Sekä EU:n että Naton kohdalla on kyse arvojen yhteisöstä, siten ne ovat rinnakkaisia prosesseja", Maasikas sanoo.
Maasikas muistuttaa, että Virosta tuli varteenotettava Nato-jäsen pitkälti sen perusteella, miten menestyksekäs se on ollut EU-integraatiossa. Kansainvälinen kehitys ja myös terrorismin vastainen taistelu osoittavat Maasikasin mukaan kuitenkin, että myös puolustuskysymyksissä tarvitaan entistä enemmän kansainvälistä yhteistyötä.
Baltian maiden on ennakoitu kuuluvan niiden puolen tusinan maan joukkoon, joiden kanssa Nato aloittaa jäsenyysneuvottelut. Maasikasin mukaan ei ole kuitenkaan kirkossa kuulutettu, että kutsu tulee Prahan huippukokouksessa marraskuussa.
Venäjän asenne
ei ole este
Venäjän asenne ei Maasikasin mukaan ole este Viron tiellä Naton jäseneksi. Maasikas muistuttaa, että Venäjän presidentti Vladimir Putin on todennut, että jokaisella valtiolla on oikeus tehdä omat turvallisuuspoliittiset päätöksensä.
"Venäjä on oppinut Naton edellisestä laajentumiskierroksesta, että laajentuminen toteutuu joka tapauksessa"; Maasikas toteaa.
Maasikasin mukaan Viron kaipaama Nato-jäsenyys on pelkästään myönteinen asia Viron ja Venäjän suhteille tulevaisuudessa. Hän muistuttaa, että esimerkiksi Nato-maa Puolan ja Venäjän suhteet ovat paremmat kuin koskaan.
Viron ja Venäjän kahdenvälisissä suhteissa on kuitenkin eräs avoinna oleva kysymys. Vaikka poliittinen läpimurto maiden välisessä rajakysymyksessä on saatu aikaan jo vuonna 1996. Sopimusta ei kuitenkaan ole vielä allekirjoitettu.
"Raja toimii kuitenkin hyvin. Viron rajavartiolaitos on saanut EU:lta hyvän arvosanan", Maasikas toteaa.
Suurlähettilään mukaan Suomen ja Viron suhteet eivät muutu, vaikka Viro tulevana EU-maana olisi myös Naton jäsen. Suomella ja Virolla on tällä haavaa läheistä yhteistyötä maanpuolustuksessa ja puolustuspoliittisessa konsultaatiossa. Maasikasin mukaan tämänkaltainen yhteistyö jatkuu myös tulevaisuudessa.
EU-neuvottelut
lähes valmiit
Viron EU-jäsenyysneuvottelut ovat loppusuoralla. Euroopassa vaikea asia on maatalous, jossa kiistana ovat tuotantokiintiöt ja suorat tuet.
Maasikas toivoo, että asioista päästään yhteisymmärrykseen ennen viimeistä yötä.
Tanskan puheenjohtajakauden tavoitteena on saattaa jäsenyysneuvottelut päätökseen niin, että Kööpenhaminan huippukokouksessa voidaan kertoa, että valmista tuli.
Suurlähettilä on vakuuttunut, että Suomella ja Virolla on paljon yhteisiä painopistealueita EU:ssa.
Viroa suomalaisille -
ja toisinpäin
Suurlähettilään mielestä virolaisten ja suomalaisten väliset suhteet ovat ainutlaatuiset. Erityislaatuiseksi kansojen välisen suhteen tekee se, että ne perustuvat pitkälti yksityishenkilöiden ja perheiden välisille kontakteille.
Sen takia suhteet myös valtiollisella tasolla ovat välittömät ja avoimet. Maailmanmenon on vaikea horjuttaa yhteisen kansanluonteen ja historian mukanaan tuomaa pohjaa, vaikka globalisaatio ja kansainvälistyminen tarjoavat aiempaa laajemman kontaktikirjon.
Ainoa asia, joka lähettilästä huolettaa on se, että varsinkin nuoremmassa polvessa virolaiset ja suomalaiset eivät enää osaa toistensa kieltä. Tutustuminen lähisukukieleen on Maasikasin mielestä jännittävä älyllinen retki.
Suurlähettiläs Matti Maasikas tutustui maanantaina Oulussa sanomalehti Kalevaan, Oulun lääninhallitukseen ja Oulun kaupunkiin.