Viro ei anna venäläis-saksalaiselle Nord Stream -yhtiölle lupaa tutkia merenalaisen kaasuputken sijoittamista Suomenlahteen Viron talousvyöhykkeelle tai aluevesille. Asiasta päätti Viron hallitus yksimielisesti keskiviikkona. Ratkaisusta tosin esiintyi viimeiseen asti ristivetoa.
Päähallituspuolueen reformistien ministerit olisivat antaneet tutkimusluvan, "jotta kaasuputken rakentaminen olisi voitu tutkimuksiin vedoten kieltää", kuten määritteli asian Viron ulkoministeri Urmas Paet. Isänmaan ja Respublican Liitto oli jyrkästi vastaan myös tutkimuksille.
Nord Stream on kaupallinen kaasuyhtiö, jonka osakkeista 51 prosenttia kuuluu Venäjän kaasumonopolille Gazpromille ja loput saksalaisille yhtiöille. Sen tarkoituksena on rakentaa vedenalainen kaasuputki läpi Suomenlahden ja Itämeren. Viipurista Saksan Greifswaldiin johtava, 1 200 kilometriä pitkä putki välittäisi vuosittain kaasua 55 miljardia kuutiometriä.
Puheoikeus meni
Viron hallitus perusteli päätöstä sillä, että koska tutkimukset antaisivat tietoa Viron maavarojen sijainnista ja laajuudesta, on maalla oikeus kieltää ne. Hallitus on jo aiemmin ilmoittanut Nord Streamille, että se ei tule sallimaan putken sijoittamista talousvyöhykkeelleen ja suosittaa sen vetämistä maata myöten.
Hallituksen päätös on otettu Virossa yleisesti vastaan tyytyväisyydellä, sillä myös oppositiopuolueet ovat olleet samaa mieltä. Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja, professori Andres Kasekamp kuitenkin totesi, että tutkimukset kieltämällä Viro menetti puheoikeutensa asiassa.
Tunteet kuumina
Virossa on keskusteltu putkisuunnitelmasta pitkään ja tunteella. Vaikka kyseessä ei olekaan Saksan ja Venäjän hallitusten välinen projekti, vaan kaupallisten suuryritysten aloite, on sitä verrattu Molotovin-Ribbentropin sopimukseen, jolla Saksa ja Venäjä aikoinaan jakoivat Baltian maat etupiireihinsä. Siihen viittasi myös toisen päähallituspuolueen IRL:n puheenjohtaja, entinen pääministeri Mart Laar.
"Viro osasi nyt käyttäytyä olennaisesti viisaammin kuin vuonna 1939, jolloin painostusta peläten tehtiin käytännön päätös (antaa Neuvostoliitolle periksi)", kirjoittaa Laar blogissaan.
Kaasuputkikeskustelua on sävyttänyt myös huoli sen ympäristövaikutuksista. Akateemikko Endel Lippmaa on puhunut siitä, kuinka putki sisältää kymmenen atomipommin verran räjähdysainetta, jota ei voi sulkea pumppuasemien väliin, kuten maanpäällisessä putkessa. Ympäristönsuojelijat ovat kertoneet, kuinka rakennusvaiheessa lähtevät liikkeelle meren pohjaan kerrostuneet haitalliset aineet ja sodan jälkeen Itämereen dumpatut taistelukaasuannokset.