Viro on oivallinen esimerkki maasta, jossa valtionhallinnossakin on ennakkoluulottomasti ryhdytty hyödyntämään tietotekniikan uusimpia mahdollisuuksia. Monessa maassa voitaisiin olla kateellisia siitä, mihin Virossa on runsaassa kymmenessä vuodessa ylletty. Tosin Virossa päästiin kehittämään eri järjestelmiä nuorin voimin puhtaalta pöydältä.
Viron talous- ja viestintäministeriön osastopäällikkö Arvo Ott esitteli tänään Porissa ns. Pohjoisen eUlottuvuuden foorumissa Viron tietoteknisiä ratkaisuja. Paljon on saatu aikaan, joskin suuria haasteita on vieläkin edessä.
Viron hallituksen päätöksentekojärjestelmä on huippunykyaikaisuudellaan herättänyt huomiota maailmalla. Istuntosalissa kullakin ministerillä on päätöksentekoa varten edessään tietokone; papereita ei enää tarvita. Periaatteessa ministeri voi osallistua istuntoon, kunhan hän on yhteydessä istuntosaliin.
Ottin mukaan järjestelmällä on pyritty osoittamaan, miten tietotekniikka voi parantaa työtä. Hän myönsi, että puoli vuotta kesti ennen kuin ministerit oppivat käyttämään järjestelmää.
Suomessakin valtioneuvoston päätöksenteossa on ollut jo vuosia käytössä sähköinen järjestelmä. Istuntosaliin koneita ei ole kuitenkaan tuotu. Päätöksiä tehdessään ministerit joutuvat selailemaan edelleen papereita.
Sähköinen päätöksentekojärjestelmä mahdollistaa myös nopean tiedottamisen. Viron hallituksen "lehdistöhuoneesta" on miltei reaaliajassa saatavissa tietoja hallituksen päätöksistä ja kokouksista.
Minä päätän tänään
Myös kansalaisten suuntaan tietotekniikan sovellutukset ovat kehittyneet pitkälle. Kansalaisille on luotu "Minä päätän tänään" -portaali, jossa päättäjiltä voidaan kysellä erilaisia asioita. Portaalista selviää myös vireillä olevat hankkeet.
Erityisen ylpeitä virolaiset tuntuvat olevan sähköisen allekirjoituksen kehittymisestä. Näyttää siltä, että Virossa on tällä alalla edetty selvästi pidemmälle kuin Suomessa.
Tavoitteena on, että sähköisellä allekirjoituksella kansalaiset voisivat hoitaa asian kuin asian. Luonnollisesti tämä ei ole vielä toteutunut.
Virossa on käytössä jo 70 000 älykorttia, ja 100 000 kortin rajan uskotaan rikkoutuvan tänä vuonna. Ott muistutti, että yritykset alkavat kehitellä omia sovelluksia vasta silloin, kun kortteja on riittävästi. Hän myönsi, että todelliset sovellukset ovat vielä kehitteillä.
Yksi suuri hanke on yhden luukun periaatteen toteuttaminen palveluissa. Virossa on rakenteilla tietotekniikan ympäristö, jossa rekisterit toimisivat keskenään. Jo nyt monia rekistereitä on yhteydessä keskenään. Lopullisena tavoitteena on, että kansalainen voisi itse kirjautua järjestelmään ja hoitaa asiansa oman tietokoneen avulla.