Kööpenhamina Viron liittymisneuvottelut EU:n kanssa ovat olleet valmiit jo pari päivää. Viro kuitenkin harkitsee lopputulosta uudestaan, mikäli Puola saa vielä avoinna olevissa kysymyksissä muita maita enemmän myönnytyksiä.
Viron ulkoministeri Kristiina Ojuland korosti torstaina Kööpenhaminassa Kalevalle, että jos huippukokouksessa muutetaan jo sovittuja suoria tukia ta muita rahoitusratkaisuja, avaa Viro neuvottelut uudestaan.
Ojulandin mukaan Viron jäsenyysneuvottelut olivat vaikeat. Viime hetken rutistus maanantai-iltana oli katkeamispisteessä ennen ratkaisun löytymistä. Silti kysymykset budjetista ja maitokiintiöistä eivät Ojulandin mukaan suinkaan olleet kokonaisuuden kannalta tärkeimpiä asioita.
Sitä vastoin Ojuland iloitsee siitä, että Viro onnistui saamaan tyydyttävän ratkaisun verotus- ja energiakysymyksessä. Virolla on muista maista poikkeava verotusrakenne, sillä puolet veroista koostuu yritysveroista. Viro saa kuitenkin jatkaa nykyisellä käytännöllä.
Energiahuollon kannalta tärkeä palavan kiven käyttö sähkön tuottamisessa saa jatkua. Ojulandin mukaan palavan kiven salliminen oli suuri kansallinen kysymys.
Kansanäänestys syksyllä
Viro järjestää EU-jäsenyydestä neuvoa-antavan kansanäänestyksen 14. syyskuuta ensi vuonna. Virolaisten varsin nihkeä asenne EU:ta kohtaan on lientynyt sitä mukaa, kun jäsenyysneuvottelut ovat edenneet.
Vielä alkuvuodesta vain 39 prosenttia virolaisista oli EU-jäsenyyden kannalla, tuoreet mittaukset kertovat luvun olevan nyt lähempänä 60 prosenttia.
Ojuland toivoo, että virolaiset asennoituisivat käytännöllisesti kansanäänestykseen. EU-jäsenyys on Ojulandin mukaan ainutlaatuinen tilaisuus, joka mahdollistaa Viron paluun henkisille juurilleen.
"Käytämme tunteellista ilmaisua, jonka mukaan Viro palaa takaisin kotiin", Ojuland toteaa historiallisesta tilanteesta.
EU-jäsenyys tekee Suomesta ja Virosta kilpakumppaneita EU:n puitteissa. Kansojen väliset suhteet ruohonjuurelta valtiolliselle tasolle ovat hyvin läheiset. Ojuland tapaa ulkomaankauppaministeri Jari Vilénin (kok.) ensi viikolla Tallinnassa.
Ojuland toivoo, että pienet maat EU:ssa tiivistävät tulevaisuudessa yhteistyötään, erityisesti maat Itämeren ympärillä.
Viro sai jäsenneuvotteluissa siirtymäajat karhun ja ilveksen metsästykselle. Asia on herättänyt laajaa huomiota EU:n alueella.
Virossa karhut hätyyttelevät monin paikoin pihapiireissä ihmisiä ja karjaa. Ilvekset puolestaan aiheuttavat paljon harmia, kun ne käyvät karjan kimppuun. Karhu ja ilves ovat suojeltuja petoelämiä unionin alueella. Suomessa karhun- ja ilveksenmetsästys ovat tarkasti säänneltyjä.
1,5 miljoonan asukkaan Viro haki EU-jäsenyyttä maaliskuussa 1995, kolme vuotta myöhemmin unioni aloitti virallisesti jäsenyysneuvottelut Viron kanssa. Viro on yli kymmenen vuoden ajan saanut EU:lta tukea liittymisvalmisteluihinsa.
Virosta tulee EU:n jäsen 2004. Samana vuonna eteläinen heimokansa liittyy Naton jäseneksi.