Viron parlamentti ratifioi Moskovassa toukokuussa allekirjoitetut kaksi rajasopimusta maanantaina. Päätös syntyi parlamentin ylimääräisessä istunnossa maanantaina äänin 78-4.
Viron ja Venäjän välisen maa- ja vesirajan määrittelevät sopimukset astuvat voimaan, kun myös Venäjän duuma on ne ratifioinut.
Virolla ja Venäjällä on yhteistä rajaa 333,7 kilometriä. Viron liityttyä EU:hun Viron itäraja on samalla myös EU:n ulkoraja.
Viro saa EU:lta itärajansa varustamiseen Schengen-kuntoon lähes 78 miljoonaa euroa. Viron viranomaiset epäilevät, ettei töitä saada valmiiksi alkuperäisessä aikataulussa eli vuoden 2006 loppuun mennessä.
"Suurin ongelma on aikapula. Meillä on kuitenkin mahdollisuus venyttää hanketta vuodella", arvioi projektipäällikkö Aare Allik viikonloppuna Eesti Päevaleht -lehdessä.
Rajasopimusten ratifiointia edelsi Virossa kiivas poliittinen kädenvääntö Tarton rauhan rajoista ja lähihistoriaa selventävistä maininnoista rajasopimuksen yhteydessä.
Viron parlamentti joutui lykkäämään asian käsittelyä viime viikolla, kun kevättalvella oppositioon joutunut entinen päähallituspuolue Res Publica liittoutui yllättäen oikeistolaisen Isänmaaliiton kanssa ja ryhtyi vaatimaan sopimuksiin mainintaa Viron neuvostomiehityksestä vuosina 1940-1991.
Parlamenttipuolueet löysivät kuitenkin kiistassa sovun viime viikon lopulla.
Viisi prosenttia
Virosta Venäjälle
Viron ja Venäjän ulkoministereiden toukokuussa allekirjoittamien sopimusten mukaan Viron itäraja noudattaa neuvostokaudella 1944 vedettyä rajalinjaa. Tuolloin Viro menetti ns. Viron Inkerinmaan ja Petserin alueen kaakossa. Viro sai molemmat alueet Tarton rauhassa 1920.
Aluemenetykset ovat noin viisi prosenttia Viron pinta-alasta.
Tarton rauhan rajoista luopuminen on virolaisille arka asia. Res Publican täyskäännöstä rajasopimuskiistassa on pidetty puolueen yrityksenä nostaa hupenevaa kannatustaan.
Virossa on syksyllä kuntavaalit. Res Publica nousi kaksi vuotta sitten parlamentin suurimmaksi puolueeksi Keskustan rinnalle, mutta nyt sen kannatus on romahtanut.