Presidentti Sauli Niinistölle Viro kuulunee niihin valtiovierailukohteisiin, joihin hän lähtee yönsä hyvin nukkuneena ja ilman paineita. Maiden välillä ei ole poliittisia kiistoja eikä juuri jännitteitäkään, monia lähentäviä seikkoja kyllä.
Viro sai itsenäisyytensä takaisin elokuussa 1991. Sitä ennen ja vielä joitakin vuosia sen jälkeen Suomen tarjoama henkinen, poliittinen ja käytännöllinen tuki olivat Virolle hyvin tärkeitä.
Sen jälkeen maiden suhde on arkipäiväistynyt. Viro on nyt suomalaisille ostos- ja matkailumaa, Suomi huomattavalle joukolle virolaisia työ- ja asuinpaikka. Noin neljäkymmentätuhatta virolaista on valinnut Suomen pysyväksi asuinmaakseen. Kun Suomessa työssä käyviä virolaisia lienee 100 000:n paikkeilla, Suomi kantaa sitä kautta yhä vastuuta virolaisten ja Viron yhteiskunnan hyvinvoinnista.
Vaikka Viron nuoren sukupolven suomen kielen taito on heikkenemään päin, edelleen maiden välistä henkistä sidettä vahvistaa myös kielisukulaisuus.
25 vuodessa jotkin asiat ovat kääntyneet päälaelleen. Kun suomalaiset ennen veivät Viroon monen alan oppia, nyt Virolla on jo annettavaa Suomelle.
Suomessa tunnetaan Viron edistyneet it-palvelut. Suomen terveydenhuollon tietojärjestelmien uudelleenrakentelussa on otettu oppia tehokkaasta virolaisesta toteutuksesta.
Viron onnistumisissa on kyse myös suhtautumistapojen eroista. Viro on tarttunut rohkeammin uusiin mahdollisuuksin. Suomessa muutosta jarruttavat hankittujen asemien varjelu, ylivarovaisuus ja puhdas muutosvastarinta.
Virossa esimerkiksi sähköinen äänestys on ollut käytössä jo vuosia, ja se toimii hyvin. Suomessa kompastuttiin jo lähtötelineisiin. Myös taloudessa Viro sopii Suomelle arvokkaaksi vertailumaaksi ja kirittäjäksi.
Viron yhteiskunnallisen ilmapiirin erilaisuus näkyy muullakin tavoin. Pieni turvapaikanhakijoiden joukko on maassa nostanut kiivaan keskustelun. Maan traumaattinen vaihe osana Neuvostoliittoa ja Viroon silloin tuodut sadattuhannet uudet asukkaat selittänevät tätä ilmiötä.
Viron turvallisuuspolitiikka nojaa lähes puhtaasti Naton voimaan, jota maahan toivotaan vielä lisää. Venäjä mainitaan suoraan suureksi sotilaalliseksi uhaksi.
Suomen pysyttäytyminen Naton ulkopuolella herättää Virossa jatkuvasti ihmettelyä. Vaikka Viron poliittinen johto kerta kerran jälkeen sanoo, että Suomen valinnat eivät kuulu heille, Viro toivoisi sotilaallisen kriisin tullessa suojaa myös Suomelta ja Ruotsilta.
Vierailun alla Viron television haastattelussa Niinistö oli tästä keskustelusta jopa harmistunut. Hänen mukaansa Suomen avusta ollaan kyllä kovasti kiinnostuneita, mutta paljon vähemmän puhutaan Suomen auttamisesta.
Suomen poliittisen johdon on hyvä selventää kantojaan Virossa myös suurelle yleisölle. Valtiovierailu edistää sitä päämäärää, että maat ymmärtävät toistensa ratkaisut ja tavoitteet.
Pääkirjoitus