Tallinnan työttömyyskassan ovet käyvät vilkkaasti; tupakoitsijat hakevat jonotusnumeronsa ja siirtyvät ulos pakkaseen. Sisällä toimistossa on jokainen istumapaikka varattu, osa joutuu seisoskelemaan. Kaikki noin 30 asiakaspalvelupistettä ovat käytössä, joten odotusaika ei pitkity tunneiksi.
Ennen Uniprintin kirjapainossa kuusi vuotta painokoneen vastaavana työskennellyt Andre Veskimägi saa asiansa toimitetuksi, mutta tälläkään kertaa ei näytä tärppäävän.
"Tarjolla olisi lähinnä IT- alan hommia, taittoa, web-sivustojen laatimista, jotka eivät mulle oikein käy", sanoo Veskimägi.
"Tulevaisuuteen suhtaudun kyllä positiivisesti, sillä uskon, että kun ihminen oikein tahtoo ja etsii, niin löytää sopivaa työtä. Toistaiseksi en osaa valittaa korvauksista tai muista tuen muodoista. Itse haen jotakin palkitsevaa hommaa, sillä mutkikasta on olla työssä, jota ei koe mielekkääksi."
Perhettä ei 39-vuotiaalla Veskimäellä ole elätettävänä, hän asuu yhdessä naisystävänsä kanssa.
Kenkätehtaassa sen perustamisesta vuonna 1978 alkaen ompeli Valentina Solgajova saappaiden päällisiä. Työttömäksi hän jäi joulukuussa 2009, kenkää tuli 190 henkilöä työllistäneestä tehtaasta melkein kaikille. Tuotantopuolelle jäi neljä työntekijää ja muihin tehtäviin 15.
Valentinan nelihenkisesssä perheessä työttömyyskassa on kaikille tuttava, sillä kenelläkään ei ole enää palkkatuloja.
"Elämme pelkästään avustusten varassa. Töitä tekisin mielelläni, sillä eläkeikäänkin minulla on vielä vuosia, olen 57-vuotias. Tarjolla on kuitenkin vain talonmiehen hommia, ja raskaisiin ulkotöihin olen liian vanha", hän sanoo.
"Tämä on äärettömän vaikeaa, enkä tiedä, millä tulemme toimeen, kun korvaukset loppuvat. Tulevaisuus on suuri kysymysmerkki."
Tuhansien viikkovauhtia
Viro romahti vuotuisesta 10 prosentin talouskasvusta 15 prosentin taloustaantumaan vuoden 2009 aikana. Sen seurauksena on työttömyys kasvanut huimasti.
Paikallinen tilasto tarjoaa 14,8 prosentin työttömyyttä, mutta EU:n tilastotoimisto Eurostat arvioi jo viime kesäkuun työttömyydeksi 17 prosenttia. Se on yksi korkeimpia EU:ssa. Tilastoero johtuu siitä, että Eurostat laskee mukaan noin 15 000 ihmistä, jotka eivät ole työvoimatoimiston kirjoissa.
Työttömyys lisääntyy Virossa joka viikko 1 500-3 000 uuden työttömän vauhtia. Viime vuoden kolmannessa neljänneksessä työttömiä oli 102 300 ja töissä kävi 598 100 henkilöä.
Viron asukasluku on tällä hetkellä 1,34 miljoonaa.
Virossa maksetaan työttömyyskorvausta vuoden ajan, jos työntekijä on ollut töissä yhdeksän vuotta. 270 päivää maksetaan neljän ja puolen vuoden työskentelyn pohjalta ja sitä lyhemmältä ajalta vain puoli vuotta. Ensimmäiset 100 päivää korvaus on 50 prosenttia palkasta, sen jälkeen 40 prosenttia.
Työttömyysvakuutusmaksut ovat Virossa nousseet rajusti, sillä nopeasti kasvava työttömyys olisi pian syönyt kaikki reservit.
Vuosi sitten oltiin vielä luottavaisia. Työntekijä maksoi palkastaan työttömyysvakuutusta 0,3 ja työnantaja palkkasummasta 0,6 prosenttia. 2009 kesäkuussa tuli kiire maksujen nostamiseksi, työntekijä pantiin maksamaan yksi prosentti ja työnantaja kaksi.
Jo elokuussa huomattiin, ettei raha riitä mihinkään ja maksuja nostettiin. Työntekijä maksaa nyt 1,4 ja työnantaja 2,8 prosenttia. Ei ole todennäköistä, että noillakaan maksuilla pitkälle pötkitään.
Vakuutukseen perustuvan työttömyyskorvauksen lisäksi on olemassa valtion maksama työttömyystuki. Se on noin kaksi euroa päivässä. Sitä maksetaan sen jälkeen kun työttömyyskorvaus on loppunut tai sellaisissa tapauksissa, kun ihminen ei ole koskaan työssä ollutkaan.
Sama koskee niitä, jotka ovat itse irtisanoneet työsuhteensa tai ovat syyllistyneet johonkin, jonka perusteella on tullut potkut. Heille ei työttömyyskorvausta anneta, työttömyystukea kylläkin.
"Monoasulat" pelkäävät
Viron kielessä on näppärä sana "monoasula". Sillä tarkoitetaan paikkakuntaa, joka elää yhden suuren työnantajan varassa. Niitä on suhteellisen paljon, ja monesti ne ovat neuvostoajan perintöä. Kun tuolloin perustettiin tehtaita jonnekin, ei tarvinnut ajatella sen kummemmin markkinoita tai muitakaan yrittäjän murheita.
Loksan kaupunki Suomenlahden rannalla suunnilleen Porvoota vastapäätä on tyypillinen monoasula. Siellä oli punalaivaston sukellusvenetelakka, jonka sittemmin osti halvalla tanskalainen firma "Odense Steel Shipyard". Se rakensi telakalla lähinnä suuriin konttialuksiin tarkoitettuja komponentteja. Niiden tilaukset alkoivat kuitenkin liikkua Kiinan suuntaan.
Viime marraskuun alussa tanskalaisten onnistui myydä telakka paikallisten liikemiesten firmalle "Loksa Invest".
Nyt on sitten investoinnit investoitu, kaikille 525 työntekijälle annettiin irtisanomisilmoitus.
3 000 asukkaan kaupungille on irtisanominen aika paukku, kun seudulla ei ole työtilaisuuksia edes teoreettisesti olemassa, vaan teollisuustyötä voi etsiä lähinnä Tallinnasta.
Työntekijäin ainoa toivo tällä hetkellä on, että "Loksa Invest" saa jonkun laivanvarustajan vakuutetuksi, että Virosta saa parempaa tavaraa kuin Kiinasta.
Rakennusala heikointa
Työttömyydellä on oma rakenteensa. Töitä löytyy Tallinnasta ja varsinkin Tartosta, mutta mitä kauemmaksi itään tai etelään näistä keskuksista mennään, sitä suurempaa on työttömyys. Toimialoista hankalin on rakentaminen.
Suuren talousbuumin ajalla juuri rakentaminen ja kiinteistöbisnes kokonaisuudessaan koki komeita aikoja. Kaikki halusivat omistusasunnon ja monet useitakin, kun näytti, että niiden hinnat nousevat aina vain. Rakennuksille pääsi hommiin jokainen, jolla vasara jotenkuten kädessä pysyi ja esimerkiksi omakotitalon pikkuremonttiin oli mahdotonta löytää tekijää edes pimeällä palkalla.
Sitten tuli lama. Kiinteistöjen hinnat putosivat 30-50 prosenttia ja uusia cyprokista nikerrettyjä omakotitaloja jäi peltokaupalla tyhjinä seisomaan. Rakentajia oli yhtäkkiä työttöminä ja paljon. Monilla on kovat paineet ulkomaille siirtymiseksi, mutta rakentaminen ei tällä hetkellä kukoista muuallakaan Euroopassa.
Valtio on avuton
Valtiolla ei ole kovin suuria mahdollisuuksia työttömien auttamiseksi. Se vähentää koko ajan omaakin työvoimaansa. Tosin on luotu systeemi, että valtio maksaa alkuun puolet yrityksen työllistämän pitkäaikaistyöttömän palkasta, mutta kosmetiikaksi se jää. Tällä tavoin on työtä löytänyt vain 170 ihmistä.
Työllisyyden pelastaa vain uusi vahva talouskasvu. Senkin vallitessa työtön joutuu odottamaan, ennen kuin kaikki rattaat pyörivät täysillä. Sitä ei ole kuitenkaan Virossa vielä näkyvissä.
Talouden veikkaajat odottelevat tältä vuodelta nollatulosta, mutta Euroopan kehityspankki EBRD on tyly ja povaa, että taloustaantuma jatkuu 1,2 prosentin vauhdilla.
Viron taloudelle se merkitsee sitä, että nyt vallitsevasta vuoden 2005 tasosta pudotaan peräti vuoden 2004 tasolle.