Vaikka osanotto Viron kansanäänestyksessä jäi hieman odotettua pienemmäksi, EU-jäsenyys hyväksyttiin niin selvästi, että jossiteltavaa ei jää. Äänestysprosentti oli vain 63,4, mutta kaksi kolmesta äänestäjästä, 66,9 prosenttia, kannatti Viron liittymistä Euroopan unioniin.
Näin virolaisista tulee EU-kansalaisia ensi vappuna. Viro liittyy Euroopan unioniin sen historian suurimmassa laajentumisaallossa. Maassa äänestettiin toiseksi viimeisenä kymmeniköstä, jonka jäsenyys alkaa vuonna 2004. Kaikki äänestystulokset ovat toistaiseksi olleet myönteisiä. Viimeisenä, ensi viikonvaihteessa, on vuorossa Latvia ja linjan odotetaan jatkuvan samana.
Mikä merkittävintä, kyllä-äänet olivat enemmistönä Viron kaikissa maakunnissa, myös venäläisenemmistöisessä Itä-Virussa. Erityisen painokkaasti äänestäjät ilmaisivat EU-myönteisyyttä yliopistokaupunki Tartossa. Siellä runsaat 73 prosenttia äänestäjistä kannatti jäsenyyttä.
Kansalaiset koko Virossa halusivat selvästikin varmistaa maan talousuudistusten jatkumisen niin, että suuren itäisen naapurin painostusta ei tarvitse pelätä. Nyt suhteiden Venäjään odotetaan normalisoituvan samanlaiseksi kuin minkä tahansa muunkin EU-maan suhteet Venäjään ovat.
Osana jäsenyysneuvotteluja Viro hyväksyi myös euron käyttöönoton. Siirtymäkausi kestää kolmisen vuotta. Vaikka reippaat kymmenen vuotta käytössä ollut oma kruunu on menestyksekäs osa talouden nousua, suuren yhteisön valuutta koetaan turvalliseksi vaihtoehdoksi. Jäsenyyden vastustajat muistivat tosin vedota tunteisiin myös kruunun osalta. Ja vauhdikkaan talouden nousun mahdollisesta taittumisesta EU-jäsenyyden seurauksena varoiteltiin. Itsenäisyyden kerrottiin tietysti kaventuvan. Virolaisilla on kuitenkin neuvostoajoilta kovin läheisessä muistissa se, millaista on varsinainen itsenäisyyden hupeneminen.
Viron poliittiset johtajat ennakoivat maansa hakevan EU:n jäsenenä liittolaiset aina sieltä, missä samaan tapaan ajattelevia löytyy. Ulkoministeri Kristiina Ojuland määrittelikin EU:n koko ajan liikkeessä olevaksi yhteisöksi, jossa kaikki maat ovat riippumattomia ja itsenäisiä. EU:n historian valossa se pätee. Naapurimaat ovat saattaneet usein vetää eri suuntiin.
Se ei vähennä Suomessa tyytyväisyyttä siitä, että Itämeren ympärillä on vastaisuudessa suuri joukko EU-valtioita. Erityisen lämmittävää on, että veljeskansa Viro tulee mukaan. Pohjoinen ulottuvuus saa väistämättä lisää painoarvoa ja kiinnostus Itämeren alueen taloutta kohtaan kasvaa, kuten pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) muistutti.
paakirjoitus@kaleva.fi