Viron 90. vuosipäivän juhlinta tänä viikonloppuna ei suuresti poikkea aikaisemmista itsenäisyyspäivistä, vaikka pyöreää lukua juhlitaankin.
Viikonlopun menot alkavat tänään Pärnussa pidettävällä sotaväen paraatilla. Tallinnassa juhlitaan sunnuntaina, joka on varsinainen itsenäisyyspäivä.
Viro tosin julistettiin vuonna 1918 helmikuussa itsenäiseksi kahteen kertaan: 23. päivä luettiin itsenäisyysjulistus Pärnun teatterin parvekkeelta, ja seuraavana päivänä muodostettiin Tallinnassa väliaikainen hallitus, jonka itsenäisyysjulistus painettiin ja levitettiin ympäri kaupunkia.
Pärnussa pidettävä paraati on suurin uudelleen itsenäistyneen Viron historiassa. Mukana on yli tuhat sotilasta ja suojeluskuntalaista.
Paraatin ottavat vastaan presidentti Toomas Hendrik Ilves, parlamentin puhemies Ene Ergma, pääministeri Andrus Ansip sekä puolustusvoimien komentaja Ants Laaneots.
Tavallisille virolaisille tärkein itsenäisyyspäivän tapahtuma on perinteisesti ollut presidentin puhe, joka televisioidaan Tallinnan Estonia-teatterista. Puhetta kuuntelee paikan päällä tuhatkunta valtakunnan kermaan kuuluvaa vierasta, joita kansa kutsuu frakkiasujen vuoksi "pingviiniparaatiksi".
Itsenäisyyspäivään kuuluu myös melkoinen mitalisade. Presidentti Ilves on myöntänyt erilaisia ansiomitaleita 268 ansioituneelle kansalaiselle.
Kaikkein komein mitali, valtionvaakunan ansiomerkki kultaketjussa, annettiin kuitenkin jo perjantaina presidentille itselleen.
Se on Viron korkein kunniamerkki ja samalla presidentin virkatunnus. Siinä on kaikkiaan 100 jalokiveä.
Viron aikaisempi presidentinketju vietiin 1940 Neuvostoliittoon samalla kun ketjun kantajakin, presidentti Konstantin Päts.
Virolaiset ovat vaatineet 15 vuotta Pätsin ketjua takaisin. Venäjä on luvannutkin palauttaa sen, mutta ketjun palautus on jatkuvasti viivästynyt monenlaisten syiden vuoksi. Viimeksi Venäjä ilmoitta, että ketjusta on varastettu yksi jalokivi. Niinpä ketju on nyt todistuskappale, jota ei voida palauttaa ennen rikostutkinnan päättymistä.
Uuden ketjun käyttöönotto Virossa muuttaa Pätsin ketjun presidentin tunnuksesta museoesineeksi.
Viron itsenäisyyspäivänä korostuvat muutenkin helposti vaikeat suhteet Venäjään. Itsenäisyyttä joudutaan juhlimaan tietoisuudessa, että maalla ei ole itärajaa juridisesti ottaen olemassakaan, vaikka se periaatteessa on Naton, Eu:n ja Schengenin viisumialueen itäraja.
Virolla ja Venäjällä on kyllä valmiiksi neuvoteltu rajasopimus, mutta viime hetkellä Viron parlamentti halusi lisätä siihen Tarton rauhaa korostavan kohdan. Tämä nosti venäläiset takajaloilleen ja sopimuksen ratifiointi jäi sikseen.
Kysymys Tarton rauhasta liittyy suoraan siihen, monettako itsenäisyyspäivää Viro viettää. Viro korostaa valtion 90-vuotiasta jatkuvuutta. Tässä katsantokannassa maa vain oli välillä naapurin miehittämä.
Venäjän mielestä Viro liittyi vapaaehtoisesti Neuvostoliittoon, jolloin ensimmäinen tasavalta lakkasi olemasta ja samalla siirtyivät historiaan myös sen tekemät sopimukset. Venäjän kannan mukaan Viron itsenäisyys alkaa vuodesta 1991, jolloin Neuvostoliitto hajosi.
Ongelma ei ole pelkästään akateeminen. Sillä on suora yhteys mahdollisiin korvausvaatimuksiin neuvostoajan aiheuttamista taloudellisista menetyksistä ja esimerkiksi ympäristöhaitoista. Jos maan katsotaan liittyneen vapaaehtoisesti Neuvostoliittoon, kyse ei ollut miehityksestä eikä sen vahingoista voisi vaatia korvauksia.