Jo kaksi yötä jatkunut mellakointi Tallinnassa ja myös parissa Itä-Viron kaupungissa on muuttanut virolaiset katkeriksi. 15 vuotta on puhuttu onnistuneesta venäläisen vähemmistön integroinnista yhteiskuntaan. Siihen on kulutettu kymmeniä miljoonia sekä Viron, että Eu:n rahaa ja maan hallituksessa kehitystä on ohjannut erityinen kansallisuusministeri.
Nyt kaikki on osoittautunut turhaksi - integraatiotuhkan alla onkin kytenyt äkeä liekki.
"Mitä on mätää yhteiskunnassa, kun 15 itsenäisyysvuoden jälkeen löytyy satoja nuoria, jotka ovat valmiita ensimmäisestä kutsusta tappamaan, hakkaamaan ja ryöväämään karjuen Rossijaa", kirjoittaa Postimees-lehden toimittaja Mart Arop.
Mellakoille
riittää tekosyitä
Entinen Viron television johtaja ja elokuvaohjaaja Ilmar Raag vertailee Pariisissa kokemaansa arabinuorten mellakointia Tallinnan tapahtumiin.
"Arabinuorison perusväite Ranskassa oli se, että he ovat toisen luokan kansalaisia. Kun katsotaan vuoden 2005 tilastoja nähdään, että ei-virolaisten koulutus ja ansiotaso ovat paljon matalammat kuin virolaisten.
Myös he tuntevat itsensä toisen luokan ihmisiksi. Turhautuminen ilmenee väkivaltana ja vandalismina", mietiskelee Raag.
Viron poliisi arvelee, että myös sunnuntain vastaisena yönä mellakointi jatkuu.
Lauantaina aamuyöstä pidätettiin 500 hulinoitsijaa.
Raag pelkää, että tähän asti nähty on vasta alkua. Hän odottaa hulinaa vappuna ja "voiton päivänä" 9. toukokuuta. Myös ensimmäisenä mellakkayönä puukotetun nuoren miehen hautajaisista voi kehkeytyä mielenosoitus, vaikka poliisilla ei ollutkaan asian kanssa mitään tekemistä.
Ranskassa tehtiin marttyyrit kahdesta muuntajakaappiin piiloutuneesta mellakoijasta, jotka kuolivat sähköiskuun. Marttyyreihin vedoten saatiin hulina kestämään kaksi viikkoa.
Vangittuja
jo kymmeniä
Virossa voidaan ihmistä pitää syytettä esittämättä arestissa 48 tuntia.
Poliisi on tehnyt suuren työn pidätettyjen vandaalien rekisteröinnissä ja kuulusteluissa. Oikeuden päätöksellä on vangittu 41 huligaania oikeudenkäyntiin saakka.
Vaikka katkerat tunteet ovatkin päällimmäisinä huomauttavat monet, että hulinointiin on osallistunut vain yksi prosentti Tallinnan venäläisväestöstä.
Turvallisuusekspertti Eerik-Niiles Kross arvelee, että Tallinnan tapahtumat saattavat toisaalta vähentää Viron vastaisuutta. Kross väittää, että valtaosa ei-virolaisista tuomitsi ryöstöretken ja on ymmärtänyt, että patsaan pois vieminen oli niissä oloissa ainoa mahdollinen ratkaisu.
Poliisi onnistui lauantaita vasten yöllä pitämään puhtaana Tõnismäen ja Vapauden aukion ympäristön, mutta kauemmaksi ajettuina nuoret löysivät uusia kohteita.
Muun muassa tavaratalon Tallinna Kaubamajan ikkunat rikottiin ja ryöstettiin lukuisia kauppoja, jotka olivat ensimmäisessä aallossa säästyneet. Kauppiaat ovat alkaneet väliaikaisesti sulkea puotejaan ja ovat kuljettaneet kauppatavaransa turvallisiin varastoihin.