Ollaan Mustamäellä. Sali on karu, ja kuin torilta ovat tilan yksinkertaiset työpöydät. Tämä on kuitenkin toinen rakennus kuin se Tallinnan kuuluisa roinamarkkinapaikka, jonka yksittäisissä pöydissä liikkuvat rahat lasketaan päivässä korkeintaan sadoissa euroissa.
Tässä tilassa tekee työtä osa siitä joukosta, jonka taidosta ja tuloksista maailmanlaajuinen eBay-nettihuutokauppayhtiö äskettäin maksoi kaksi miljardia euroa. Tilat kuuluvat suositun nettipuheluohjelman kehittäneelle Skype-yritykselle.
Melkoinen osa niistä nuoristamiehistä, jotka Skypen tiloissa nyt tietokoneitaan näpyttävät, muuttui tuon oston myötä miljonääreiksi. Johtaja Sten Tamkivi vain myhäilee, kun asiasta häneltä kysyy. Ilme kuitenkin kertoo jo paljon.
"Lähes kaikilla työntekijöillä oli osakkeita", hän tunnustaa sitten.
Luultavasti monetkaan Skypen käyttäjistä eivät tiedä, että ohjelma on syntyjään nimenomaan virolainen. Sen kehittäjinä on sama ydinjoukko, joka jo muutamia vuosia sitten loi Kazaa-ohjelman. Sillä jaettiin ja haettiin netistä musiikkitiedostoja.
Kun Skypessa on tätä nykyä maailmanlaajuisesti 200 työntekijää, heistä 120 on Virossa.
Käyttäjiä Skype-ohjelmalla on maailmanlaajuisesti jo yli 50 miljoonaa. Lajissaan se on ylivoimainen ykkönen.
Myös biotekniikkaa
Neljätoista vuotta sen jälkeen kun rutiköyhä Viro repäisi itsensä irti sortuvasta Neuvostoliitosta, maasta on tullut uusimman teknologian hyödyntämisen kärkimaita. Esimerkiksi langattoman internetin käytössä maa voi olla jo Suomea edellä.
Pohjoisnaapuristaan usein mallia ottava Viro on jo vuosia puolivirallisesti etsinyt omaa "nokiaansa", työn ja vaurauden lähdettä. Ilmausta "Viron Nokia" käytti kymmenkunta vuotta sitten ensimmäisen kerran Viron entinen presidentti Lennart Meri. Moni Virossa vertaa nyt Skypea Nokiaan.
Mustamäellä sijaitsevan teknologiapuiston Tehnopolin johtaja Kaupo Pastak sanoo kuitenkin, että yhden ja ainoan "Nokian" löytäminen on lähinnä toiveajattelua.
"Emme tarvitse yhtä Nokiaa vaan Nokioita", hän kuvaa. Niiden ei tarvitse olla samanlaisia jättejä kuin suomalaisen kännykänvalmistajan.
Pastak muistuttaa, että Viro ei ole rikas, mutta mahdollisuudet ovatkin muualla. "Tärkein luonnonvaramme on ihminen."
Tietotekniikan ja ohjelmistojen ohella Virossa on asetettu paljon odotuksia bio- ja geeniteknologiaan. Panostukset siihen alkoivat jo neuvostoaikana etenkin Tarton yliopistossa.
Huimaa kasvua
Tartossa toimii myös alan virolainen keihäänkärki, Eesti Geenikeskus, jossa luodaan pankkia miljoonan ihmisen geeni- ja terveystiedoista. Hankkeen tarkoituksena selvittää sairauksia aiheuttavia ja niihin vaikuttavia perintötekijöitä.
Skype aikoo Tamkiven mukaan muutaman seuraavan vuoden aikana kaksin-kolminkertaistaa väkensä määrän. Koska Viro on pieni maa, rekrytointi on työlästä. Nyt töissä on esimerkiksi Tallinnan teknillisen yliopiston sekä Tarton yliopiston kasvatteja mutta myös ulkomailta tulleita bittinikkareita useasta Länsi-Euroopan maasta.
Netin kautta Skype hakee ammattilaisia Suomestakin.
Onko Tallinnaan vaikea värvätä väkeä, kun alan huipuille on töitä tunnetummissakin metropoleissa?
"Harvassa Euroopan kaupungissa syö lounaan kahdella eurolla. Kaiken lisäksi tytöt ovat ilmaisia", Tamkivi virnuilee.
Sitten hän vaihtaa kasvoilleen hiukan vakavamman ilmeen ja sanoo: "Skype on merkittävintä, mitä Viron it-alalla on koskaan tapahtunut. Se on tuonut maahan valtavasti osaamista, kokemusta ja vielä rahaakin."