Viron ulkoministeri Urmas Paet on huolissaan venäläissijoittajien tarkoitusperistä Virossa. Viron liityttyä EU:hun venäläisen pääoman määrä on huomattavasti kasvanut. Viime vuonna investoinnit olivat lähes 225 miljoonaa euroa.
"Virolaisten on huolella tarkkailtava, liittyykö venäläisten investointeihin mahdollisesti poliittisia motiiveja. Erityisen tarkka on oltava infrastruktuuri- ja energiainvestoinneissa", sanoo Paet.
Viron ja Venäjän poliittiset suhteet ovat edelleen arat, vaikka Paet onkin tavannut venäläisen virkaveljensä Sergei Lavrovin reilun vuoden aikana. Vuosi sitten ulkoministerit allekirjoittivat vuosikausia valmiina olleet rajasopimukset Moskovassa.
Toinen tapaaminen oli Ljubljanassa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin kokouksessa.
"Kertaakaan Viron 15 itsenäisyysvuoden aikana Venäjän ulkoministeri, pääministeri tai presidentti ei ole suostunut tulemaan Viroon. Kutsu on yhä voimassa, ja olen valmis tapaamaan kollegani milloin tahansa", Paet sanoo.
Suurin syy korkean tason huonoihin suhteisiin on historian tulkinnoissa. Ne eivät voisi olla kauempana toisistaan. Kun Venäjällä vietetään toukokuussa toisen maailmansodan loppumisen muistojuhlia, Virossa surraan miehityksen alkamista. "Venäjän korkeassa johdossa on edelleen paljon ihmisiä jotka eivät ole vieläkään hyväksyneet Neuvostoliiton hajoamista", Paet sanoo.
Vaikka Virolla ja Venäjällä ei ole erimielisyyttä rajoista, Venäjän duuma ei ole ratifioinut ulkoministerien allekirjoittamaa raja-asiakirjaa. Viro puolestaan ratifioi sen heti. Tosin se sääti sitä ennen valtion sisäiseen käyttöön lain, jonka johdantotekstissä viitataan neuvostomiehitykseen. Venäjä raivostui tekstistä ja vaati uusia neuvotteluja.
"Olemme hyväksyneet rajat, allekirjoittaneet sopimukset eikä saatesanoissakaan ole viittausta mahdollisiin aluevaatimuksiin tulevaisuudessa. En ymmärrä mistä meidän vielä pitäisi neuvotella", Paet sanoo.
Virossa käydään päivittäistä keskustelua Venäjä-suhteista. Viime kuukausina niitä on sävyttänyt kina Tallinnan keskustassa olevan neuvostosotilaan patsaan paikasta. Keskusteluun on ottanut osaa myös pääministeri Andrus Ansip.
Hän vaati patsaan siirtämistä sivummalle. Myös Paetin mielestä patsas tulisi siirtää, mutta sitä ennen asiasta olisi käytävä perusteellinen julkinen keskustelu.
"Pronssisoturia on ryhdytty käyttämään politiikan työkaluna ja tätä toimintaa ohjataan osittain Venäjältä. Takana on tavoite venäläismielisen puolueen perustamisesta ja sen saamisesta parlamenttiin ensi kevään parlamenttivaaleissa", ulkoministeri uskoo.
Paet kaipaa EU:lta yhtenäisempää Venäjä-politiikkaa ja toivoo Suomen tekevän puheenjohtajakaudellaan aloitteita asiassa. Paet ei kaipaa Suomea sovittelijaksi, mutta Suomella on hänen mielestään hyvät mahdollisuudet laajentaa hyvien suhteidensa piiriä laajemmalle EU:ssa.
"On outoa, että EU:n ministerikokouksissa ollaan hyvin halukkaita puhumaan Lähi-Idän ongelmista, Afrikasta ja vaikkapa Iranista, mutta kun puhe kääntyy Venäjään, tahtoo aika aina silloin käydä vähiin", Paet sanoo kokemuksistaan.
Paetin mielestä EU-maiden Venäjän-politiikka on vielä hyvin kahdenkeskistä, vaikka kehitystä yhtenäisempään suuntaan on nähtävissä.
"Venäjän ja Saksan välisen kaasuputken rakentaminen on esimerkki epäkorrektista menettelystä. Muut eivät saaneet riittävästi tietoa hankkeesta. Saksa on nyt onneksi entistä halukkaampi välittämään tietoa muille", arvioi ulkoministeri Paet.