Pudasjärvi on huolissaan lapsuusmaisemastaan. Hänen synnyinkotinsa on Puhoksen Pitkäniemessä Pudasjärvellä. Parinkymmenen minuutin kävelymatkan päässä on kauneudestaan kuulu Julmaharju. Metsähallitus haluaisi hakata sitä, mutta paikallinen väki on vastaan.
Seija Honkanen opiskelee ympäristötiedettä Jyväskylässä, mutta viettää kaiken vapaa-aikansa Pitkäniemessä. Hän sanoo pelkäävänsä, että taloudelliset arvot jyräävät Julmaharjun maisema- ja virkistysarvot.
Viime kesänä Seija Honkanen oli muiden Julmaharju-aktivistien kanssa keräämässä kansalaisadressia harjun suojelemiseksi. Nimiä kertyi liki 800.
"Minun mielestäni näin suuren joukon mielipiteen pitäisi jo vaikuttaa Metsähallitukseen. Se kertoo, että ihmiset ovat todella huolissaan heille rakkaasta luonnosta", Seija Honkanen sanoo.
Ympäristö hakattu
Käpytikka nakuttaa koivupökkelöä Haukiojan varressa. Metsä on sieniä rököllään, ja honkien kyljissä hehkuu tuhat aurinkoa. Männikössä risteilevät polut kertovat, että siellä viihdytään. Julmaharju on suosittu retkeily- ja vaelluskohde.
Julmaharju on noin sadan hehtaarin laajuinen luonnonmetsä lähteikköineen, suppineen ja lampineen.
Seija Honkasen mielestä maiseman tuhoaminen olisi vastuutonta ja lyhytnäköistä.
"Lähiympäristö on hakattu melkein kuumaisemaksi. Julmaharju on ainoa luonnontilaisena säilynyt saareke hyvin laajalla alueella", hän sanoo.
Pentti Honkanen on Seijan isä. Paikallisena hän tuntee seudun tarkkaan.
"Kun Jylhävaara hakattiin 1980-luvulla, meille sanottiin, että Julmaharju jää hakkuiden ulkopuolelle. Siinä uskossa täällä on oltu. Hakkuusuunnitelmat tulivat meille täytenä yllätyksenä viime syksynä", Pentti Honkanen sanoo.
Paikallisia kuullaan
Metsähallituksen Pohjanmaan alueen ympäristöpäällikkö Maarit Kaukonen tietää "lupauksesta" Julmaharjun säästämiseksi.
"Olemme kuulleet siitä, mutta mihinkään tällaista päätöstä ei ole dokumentoitu. Virallista päätöstä siitä ei ole", Kaukonen sanoo.
Hän kuitenkin toppuuttelee ihmisiä turhalta pelolta.
"Alueella ei tapahdu mitään ennen kuin paikallista väkeä on kuultu ja heidän kanssaan keskusteltu. Alkuperäisiä hakkuusuunnitelmia ei toteuteta", ympäristöpäällikkö Maarit Kaukonen sanoo.
Julmaharjuun oli suunniteltu sekä harvennus- että avohakkuita.
Alueelle virkistysmetsä
Pudasjärven Julmaharju on mukana Metsähallituksen ja luontojärjestöjen jo pari vuotta jatkuneissa dialogineuvotteluissa yhtenä arvokkaana vanhojen metsien kohteena.
Viimeisimmässä palaverissa kuluneella viikolla Metsähallitus ilmoitti harkitsevansa virkistysmetsän perustamista Julmaharjuun. Virkistysmetsä ei ole suojelumetsä vaan talousmetsä, jossa myös hakkuut ovat mahdollisia.
Pudasjärven metsätiimin esimies Jorma Kouva sanoo, että ihmisiä kuullaan ennen kuin alueella tapahtuu mitään.
"Nyt selvittelemme virkistysmetsän perustamisen mahdollisuutta. Tästäkin vaihtoehdosta kuullaan paikallisia ihmisiä", Kouva sanoo.
Vastaavia virkistysmetsiä on Syötteellä, Taivalvaarassa ja Kylmäluomalla. Jos tällaiseen ratkaisuun päädytään, alueelle laaditaan hoito- ja käyttösuunnitelma.
Suunnitelman laatiminen ottaa aikaa ainakin vuoden. Tänä aikana Julmaharjuun ei kosketa.
Arvokas alue
Julmaharjun puusto on pääosin järeää mäntyä. Kuruista löytyy myös kuusikkoja.
Puuta on kaikkiaan 150-200 kuutiota hehtaarilla. Alueen taloudellinen arvo onkin huomattava.
Jorma Kouva sanoo ihmettelevänsä hakkuusuunnitelmista syntynyttä kohua. Hänen mukaansa Puhoksella pidetyissä osallistamiskeskusteluissa kukaan ei vaatinut Julmaharjun suojelua.
Hän ei ymmärrä myöskään sitä, kuinka harvennushakkuut voisivat pilata maisemaa.
"Hoidettu metsäkin voi olla kaunis", hän sanoo.
Hakkuita vastustavassa kansalaisadressissa tehdään hyvin selväksi, että Julmaharju täytyy säilyttää koskemattomana. Mihinkään kompromisseihin ihmiset eivät suostu.
"Sellaista meille tullaan varmaan esittämään tulevissa keskusteluissa. Uskon kuitenkin, että pysymme alkuperäisissä vaatimuksissamme", Seija Honkanen sanoo.