Ennakkoarviot siitä, että SM-liiga on entistä tasaisempi, eivät menneet pieleen. Kuka olisi uskonut, että parin kierroksen jälkeen Ässät ja JYP kohtaavat toisensa liigan kärkiottelussa. On erinomaisen virkistävää, että budjetiltaan pienimmät seurat ovat saaneet ja saavat suuria nurin.
Myös kotimaisuus on voimissaan. Hienoa, että pistepörssin kärjessä kuusi ensimmäistä liputtavat sinivalkoisten puolesta. Tällä kaudella ulkomaalaisia saa pelata kussakin joukkueessa viisi. Kotimaisten pelaajien riittävän tomera esiinmarssi loisi painetta kiintiön supistamiseen tulevaisuudessa vaikkapa kolmeen. Tätä kautta seurojen omat juniorit saisivat lisää peliaikaa, mikä heijastuu suoraan seurojen palkkabudjettiin ja pikkuleijoniin kansainvälisissä turnauksissa.
Maalivahtipörssin ykkönen on tietenkin maailman paras Euroopassa torjuva pelaaja eli Jokerien Kari Lehtonen. Mutta paraskin voi munata. Eero Somervuoren rannelaukaus pienestä kulmasta meni sisään aivan liian helposti.
Kiekkojännärit voivat tervehtiä ilolla myös sitä, että SM-liigaa ei ole pelattu viikkoakaan, ja kaikki joukkueet HPK:ta lukuun ottamatta ovat menettäneet vähintään pisteen. Jokerien materiaali on toisiin verrattuna ylivertainen, mutta myös narripaidoissa joudutaan tekemään pitkä päivätyö, ennen kuin joukkue saavuttaa sille "luvatun" runkosarjan piikkipaikan.
Yllättävää on ollut Blues kompurointi. Povattiinhan espoolaisia Tapparan ja Jokerien ohella yhdeksi mestarisuosikiksi.
Liigan sarjataulukko ei vielä anna oikeaa kuvaa voimasuhteista, eikä seurajohtajan värisevää sormea kannata asettaa paniikkinappulalle. Onhan Ilves pelannut vasta yhden ottelun, eikä evakkoretkellä majaileva TPS ole vieläkään päässyt kotiareenalleen.
Voimasuhteista saa luotettavan otoksen vasta sitten, kun liigan ensimmäinen neljännes on pelattu. Tällöin eletään loskaista syksyä ja lokakuun loppupuolta.
Jospa silloinkin kärkikolmikossa olisi jonkun pienen edustus. SM-liiga kaipaa yllätyksiä - ja toivottavasti niitä saa.
JOUKO VUORJOKI
jouko.vuorjoki@kaleva.fi