Haju ratkaisee parisuhteen. Tiettävästi siksi rakastavaiset jaksavat suudella toisiaan – ainakin suhteen alkuvaiheessa. Suudellessa kartoitetaan toisen hajua. Evoluutiobiologiassa puhutaan, että mies valitsee naisen ominaistuoksun perusteella tajuamatta sitä.
Usein valinta kuulemma tapahtuu niin, että naisella on miehen tietämättä ovulaatio meneillään. Ovulaatio tarkoittaa naisen munasolun irtoamista munasarjasta, mikä tapahtuu yleensä 12–14 päivää ennen kuukautisten alkamista. Tutkijat väittävät naisen olevan silloin kuumimmillaan.
Siitä vaan siis etunenässä, ei nenä pystyssä mutta sopivasti sieraimet ja silmät avoinna lauantaiostoksille kaupungille!
Hajujen vaikutus ihmisten parivalintaan on elämänmakuista tietoa siitä, miten tiede voi auttaa ihmisiä ymmärtämään käyttäytymistään. Toki joidenkin mielestä tieteellinen analyysi tämmöisissä ihmissuhdeasioissa pilaa koko leikin.
Pehmeän esimerkin se kuitenkin tarjoaa tieteen kovassa historiassa, sillä luonnontieteet ja niistä sovelletut tekniset keksinnöt on nähty tärkeimpinä tieteen aikaansaannoksina.
Lähiaikoina tekniikka pehmennee, kun uusista materiaaleista kehitellään vaikkapa älykkäitä vaatteita tai jopa ihmiseen kehoon asennettavia laitteita, jotka auttavat uusavutonta ihmistä arkisista ongelmista eteenpäin.
Oulun yliopistolla tieteen tekemisestä tuntuu leikki puuttuvan. Menneellä viikolla yliopisto ilmoitti aloittavansa 1 700 työntekijää koskevat yt-neuvottelut, jotka johtanevat kymmenien irtisanomisiin.
Oulun yliopisto ei ole ainut lajissaan, sillä yt-neuvotteluja on käyty monissa yliopistoissa tai tutkimuslaitoksissa. Viime hallitusten yliopistouudistusten vaikutukset näkyvät nyt kun vanhat, mahtaviksi ja paljolti aluepoliittisesti kootut yliopistorakenteet murtuvat.
Oulun yliopisto on maan suurimpia yliopistoja, jossa tiedettä tehdään nykyään yhdeksässä tiedekunnassa. Opiskelijoita Linnanmaan kampuksella liikkuu liki 15 000. Se on pohjoisten alueiden yksi isoimmista tiedekeskuksista, Ruotsin Luulajan, Norjan Tromssan sekä Venäjän Murmanskin ja Arkangelin yliopistojen kanssa.
Oulun yliopisto käyttää miljoonia julkista verorahaa, vaikka yksityistä tutkimusrahaa haalitaankin nykyään kaikilta suunnilta. Siksi olisi tärkeää, että täkäläisen yliopiston suunnitelmista, painopisteistä, tekemisistä ja vaikutuksista saataisiin nykyistä enemmän kansantajuista tietoa.
Toisaalta Oulun yliopisto tuntuu painiskelevan pienten, mutta henkilöstöä ja opiskelijoita paljon haittaavien ongelmien kanssa. Yliopistolla esimerkiksi otettiin käyttöön aikataulutusohjelmisto, joka osoittautui täysin sudeksi. Yliopiston akateemisten yhdistys jätti ohjelmasta työsuojeluilmoituksen, kun sen katsottiin haittaavan niin paljon työoloja.
Keskeneräisestä järjestelmästä luovuttiin, ja lukujärjestyksiä ja tilavarauksia hoidetaan nyt uudella. Kuinkahan paljon rahaa tähän tietotekniikan ”uudistamiseen” kului?
Vuoden professoriksi valittu sosiologi Pertti Alasuutari Tampereen yliopistosta totesi haastattelussa (Acatiimi 1/2014), että yliopistot pärjäisivät vähemmällä metatyöllä. Hän tarkoittaa työkäytäntöjen ylisuunnittelua, toimintojen jatkuvaa raportointia, valvontaa, arviointia ja mittaamista.
Alasuutari kertoo huomanneensa, että sen ajan, jonka tutkijat säästävät tutkimuksesta tai opetuksesta, he käyttävät ylimääräisiin kokouksiin. Kuulostaa tutulta varmaan monessa organisaatiossa.
Vaikka yliopiston sietää ”tehostaa” toimintaansa, vapaan perustutkimuksen paikka säilyy Oulussakin. Syvätiedon lisäksi tutkimus voi kohdistua luovasti niin hajuihin kuin vaikkapa koiravaljakoihin, joita Tromssassa aiotaan tutkia yliopistotasolla.