Työmarkkinoiden keskusjärjestöissä on vähän puuhasteltavaa tähän aikaan vuodesta, kun sopimukset ovat katkoilla vasta ensi talvena. Tähän tulokseen tuli väkisinkin maanantaina seuratessa niitä reaktioita, joita johtaja Harri Skogin ajatukset herättivät heti tuoreeltaan Järjestöt kiirehtivät kilvan ottamaan kantaa niihin, ja etenkin palkansaajain etujärjestöissä nähtiin paljon vaivaa Skogin pään painamiseksi takaisin pinnan alle.
Kuka on Harri Skog ja miksi hänen ajatuksensa ovat niin tärkeitä, että ne piti tuomita kerettiläisiksi heti tuoreeltaan? Jopa työministeri Tarja Filatov, joka herätti vasta äsken itsekin huomiota suoraselkäisillä työttömyyslausunnoillaan, näki aiheelliseksi sanoutua irti Skogin puheista. Tämä selittyy sillä, että Skog toimii Filatovin alaisuudessa.
Skog on entinen työministeriön ylijohtaja, joka tunnettiin siitä, ettei hän sanonut koskaan mitään mieleenpainuvaa tai omaperäistä. Hän hoiti työnsä tunnollisesti, virheitä välttäen ja kuuliaisena työllisyyspolitiikan virallisille linjauksille. Skog vaihtoi viime kesäkuussa työpaikkaa, kun Matti Vanhasen hallitus nimitti hänet työllisyysohjelmansa johtajaksi. Hän on yksi neljästä politiikkaohjelmien johtajasta. Skog miettii työkseen, miten työllisyysastetta nostetaan ja miten työttömyydestä johtuvaa syrjäytymistä ehkäistään.
Skog tunnusti maanantaina HS:ssa, että helpot ratkaisut pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi on tehty ilman toivottuja tuloksia. Jäljellä on enää vaikeita ratkaisuja, hän lisäsi. Skogin mielestä työehtosopimusten minimipalkoista pitäisi voida tinkiä väliaikaisesti. Käyttöön pitäisi ottaa erityinen sisääntulopalkka.
Se meni Suomen poliittisessa todellisuudessa liian pitkälle. Skog sai kuulla pitkin päivää kunniansa. Hänen väitettiin puuttuvan asioihin, jotka eivät kuulu hänelle. Häntä mollattiin siitä, ettei hän tunne asioita. Vain TT:ltä herui hänelle ymmärrystä.
Kuitenkaan Skogin sanomassa ei ole mitään uutta. Hän sanoi ääneen sen, mikä on tiedetty jo kauan: nykypolitiikka ei pure pitkäaikaistyöttömyyteen. Suomen hallitus sai juuri EU:n huippukokoukseltakin siitä pyyhkeitä. Reaktiot Skogin sanomisiin olivat itse asiassa paljon paljastavampia. Ne kun osoittavat, miksi Suomessa siedetään mieluummin suurtyöttömyyttä kuin hyväksytään alennettu palkka edes väliaikaisesti ja muilla tukimuodoilla täydennettynä. Suurtyöttömyys on nykyisen tulopolitiikan hinta.
On syytä epäillä, ettei Skog puhu tämän pöllytyksen jälkeen enää avoimesti työttömyyden oikeista syistä, vaan palaa hokemaan liirum laarumia. Jos niin käy, se on ikävää kaikkien työttömien kannalta.
paakirjoitus@kaleva.fi