Etenkin vaalien alla poliitikot välttelevät kiusallisten tosiasioiden tunnustamista. Siksi on hyvä, että virkamiehet puhuvat. Suomen talouden kestävyysongelma on ratkaisematta. Tuleva hallitus löytää asian pöydältään.
Poliitikkojen halu pitäytyä ikäviin tosiasioihin ei vaalien alla ole parhaimmillaan. Ei niin huonoa aikaa, etteikö kansalaisia lähestyttäisi lupaamalla etuuksien korotuksia, verotaakan kevennystä tai muita mieluisia asioita.
Ilonpilaajana on tavannut toimia valtiovarainministeriö, jonka virkamiehet jälleen maanantaina julkaisivat oman näkemyksensä Suomen julkisen talouden kestävyydestä.
Ministeriö muistuttaa niistä isoista tekijöistä, jotka syövyttävät kestävyyttä ensi vaalikaudella. Näitä ovat väestön ikääntyminen, korkea rakenteellinen työttömyys, teknologinen murros ja ilmastonmuutos.
Julkisen talouden puskurit seuraavan taantuman varalle ovat ohuet, virkamiehet varoittavat.
Finanssiministeriön tarjoamat eväät ovat tuskin niitä, joita kaikki puolueet tai äänestäjät haluavat syödä. Ministeriö perää yhä sopeutusta, nyt kahden miljardin euron edestä. Se voidaan hoitaa verotuloja lisäämällä tai menoja karsimalla.
Kun kansantalous surffaa yhä korkeasuhdanteessa ja työllisyys kohentuu, vaatimus perunakuurin jatkamisesta voi tuntua hämmentävältä. Toki tilanne on ministeriönkin mukaan jo valoisampi kuin vielä neljä vuotta sitten. Silloin sopeutusvaatimus oli kuusi miljardia.
Helpotusta ei ministeriön virkamiesten mukaan ole automaattisesti luvassa myöhempinäkään vuosina. 2020-luvun loppuun mennessä tarvittaisiin vielä viiden miljardin euron edestä rakenteellisia uudistuksia.
Siihen päästään, jos sote-uudistuksella voidaan jarruttaa hoivamenojen kasvua kolme miljardia euroa ja työllisyysaste hilataan 75 prosenttiin. Nyt suhdannehuipulla on päästy vähän yli 72:n.
Ainakin puolueiden ensikommenteissa toivo pannaan nimenomaan työllisyysasteen nostoon 75 prosenttiin. Jos siihen päästään, ainakin osa ikävistä sopeutuspäätöksistä voidaan väistää.
Jos työllisyyden kasvu jatkuu samaan tahtia kuin nyt, tavoitteeseen ehkä ylletään jopa muutamassa vuodessa. Talouden kasvukäyrä on kuitenkin jo taittunut. Tavoitteeseen pääsy vaatii ministeriön mukaan muun muassa kasvavaa muuttovalmiutta ja tukkoa niille reiteille, joita pitkin työelämästä tätä nykyä ennenaikaisesti poistutaan. Näihin liittyvät päätökset eivät ole poliittisesti helppoja.
Viime kuun lopussa ministeriöiden kansliapäälliköt valmistelivat kannanotollaan poliitikkoja seuraavan hallituskauden isoihin haasteisiin. Vahvimmin ykkösvirkamiehet peräsivät toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja valtiontalouden tasapainottamiseksi.
Kummatkin viime päivien kannanotot ovat herättäneet myös ärtymystä. Kritiikin sisältönä on ollut, ettei virkamiesten pidä politikoida.
Voi kuitenkin kysyä, mikseivät kokeneet osaajat saisi tarjota asiantuntemustaan ja näkemyksiään päätösten tueksi. Ja heilläkin on sananvapautensa.
Joskus, vaikkapa 1990-luvulla, virkamiesten neuvot olivat jopa elintärkeitä. Linjapäätösten teko kuuluu joka tapauksessa aina vaaleissa valituille poliitikoille.