Kolumni

Vi­ri­ke­le­lu­ja sioil­le, suo­ruut­ta kur­kuil­le

Kesä heikentää huomattavasti Euroopan unionin uskottavuutta kansalaisten silmissä.

Kesä heikentää huomattavasti Euroopan unionin uskottavuutta kansalaisten silmissä. Suven saapuessa suomalaiset saavat luettavakseen omituisia uutisia Brysselin suunnalta.

Kioskin edustan lööpeistä voi ohi kulkiessa lukea, kuinka EU aikoo kieltää kampaajilta korkokengät ja lapsilta ilmapallojen puhaltamisen.

Perusteena mainitaan, että korkeakantaiset kengät muljauttavat kapoisen naisnilkan sijoiltaan. Pallon puhaltaminen tyhjentää keskenkasvuiset keuhkot pökerryttävästi.

Monen lehden, radion, television ja nettijulkaisun toimituksessa vallitsee uutisköyhyys, jonka pelastaa talvelta ylijääneiden EU-papereiden selaaminen. Niistä löytyy varmuudella herkullista otsikkoainesta.

Niinpä eräänä päivänä marketin kassan vieressä seisoo iltapäivälehden myyntijuliste, jonka teksti muistuttaa maaseudun sikatilallisia huolehtimaan tuotantoeläimistään EU:n ohjeistuksen mukaisesti. Otsikko karjahtaa tiedon seuraavasti:

Virikelelut pakollisia sioille!

Juttu kertoo, että EU suosittelee nakkelemaan porsaskarsinaan kumista tehtyjä leikkikaluja rattoisuuden lisäämiseksi.

Onneksi säädöksessä on lisäys, että sian aktivointiin saa käyttää lemmikkieläinkaupasta saatavia kissoille ja koirille tehtyjä lateksivempeleitä.

Direktiivin tarkennuksen ansiosta sikalan omistajan ei sentään itse tarvitse kaasutoholla kuumentaa vanhoja käytöstä poistettuja muovikauhoja ja muotoilla niitä piristävän näköisiksi.

Heinää paalaavaa maalaista on muutenkin mukava kaupungista käsin pelotella.

EU-parlamentin kerrotaan suunnittelevan käyttöohjeen vaatimista kumisaappaille, joita alkutuotanto-Suomi kutsuu tutummin lantapiikkareiksi.

Kesä jatkuu entistä tapahtumattomampana, mutta uutista pukkaa.

Lomareissulla käteen sattuneen lehden sisäsivulla saattaa törmätä artikkeliin, jossa esitellään Brysselin virkamiesten laatimaa uutta juurikasasetusta.

Direktiivi kehottaa kansalaisia ja jalostusteollisuutta pyrkimään tarkkuuteen erotettaessa lanttua nauriista.

Sekaisin menon vaara on ilmeinen, sillä molemmat ovat keskeltä pulleita ruokakasviksia, jotka ovat terveellisiä eivätkä maistu miltään.

Asetuksessa on mukana pieni kansalliseen omaleimaisuuteen perustuva höllennys, jollaisia 28 maan yhteisö monimuotoisuuttaan suosii.

Räätikäsdirektiivi huomauttaa, että jos kyseessä sattuu olemaan pieni espanjalainen taittopiiras, tuoteselosteessa lanttua saa poikkeuksellisesti kutsua nauriiksi ja päinvastoin.

Kohta hämmästyy mökkilaiturin päässä hellepäivää viettävä puuveneilevä suomalainen. Ja pahoin.

Hän lukee läppärin näytöltä nettikustannetta, joka tietää EU:n kieltäneen tervan käytön.

Tervaa on valmistettu Suomessa perinteisellä polttomenetelmällä vuosisatoja, mutta se ei paina missään komissaarinkuikeloiden päästessä vauhtiin. EU:n mukaan tervan poltto tuottaa kivihiilipohjaista saastetta, joka ei täytä kansainväliseen ilmastosopimuksen määräyksiä.

Lisäksi terva on myrkyllistä sekä pastillina että pintakäsittelyaineena. Snapsissa se niukin naukin menettelee.

Mustaa kynsilakkaako veneen pohjaan nyt vedellään?

Näin kesä etenee. Hullunkurisesta Brysselistä ja vielä kahjommasta Strasbourgista lentelee liioiteltuja, kotikonstein väritettyjä uutisia, joissa byrokraatit kieltävät ja komentavat.

Kaikki alkoi 1995 kun maassamme levisi kulovalkea, että EU kieltää käyrät kurkut.

Tänä vuonna Suomi viettää 20:nnettä hupaisten uutisten EU-kesää. Kohottakaamme sille malja kun helleraja rikkoutuu.

Sillä Euroopassa on valtioita, joiden hallintoa ei voi julkisesti irvailla eikä päättäjiä leimata holhoaviksi höyrypäiksi.