Hallitus ei tiedonannossaan yrittänytkään kiistää, että Sonera teki Saksan umts-investointipäätöksessä valtavan virheen, mutta vastuun siitä ministerit jättivät yhtiön hallitukselle. Virheistä on silti osattava ottaa oppia.
Eduskunnan tiistainen keskustelu tapahtumista Sonerassa ja valtion omistajapolitiikasta eteni ryhmäpuheenvuoroissa yllätyksettömästi, vailla suuria tunteita. Myös salamointiin päästiin, kun siirryttiin keskusteluun ja pääministeri Paavo Lipponen (sd) ryhtyi vastaamaan puhujille. Kansanedustajien puheissa Lipponen näki suuret määrät jälkiviisautta.
Sitä niissä kieltämättä olikin, puoluekannasta riippumatta. Silti pääministeri kiivastui erityisesti keskustan ryhmäpuhujan, puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäen sanomisista. Lipposen mielestä keskusta yrittää silmänkääntötemppua väittäessään, että Soneran tekemä sijoitus olisi pois valtion budjetista.
Kriittisiä äänenpainoja tietysti kuultiin monilta suunnilta, kun käsittelyssä olivat Suomen taloushistorian suurimpaan virheinvestointiin johtaneet tapahtumat, 4,3 miljardin euron menetykset. Useissa puheenvuoroissa kuitenkin varoiteltiin, että Soneran ja Telian fuusiota ei saa nyt vaarantaa vastuuttomalla roiskimisella. Se epäilemättä myös muistettiin, kuten pitääkin.
Useat kansanedustajat katsoivat, että Sonera on edelleen kelpo yritys, kun otetaan huomioon alan yleiset vaikeudet. Muun muassa vihreiden Osmo Soininvaara huomautti asiassa tarvittavan laajakatseisuutta. Pääministeri puolestaan luonnehti Soneraa edelleen suorastaan kruununjalokiveksi.
Suhtautuminen keskustelua edeltäneeseen pääministeri Paavo Lipposen esittelemään hallituksen selontekoon vaihteli odotetusti sen mukaan, kuuluiko puhuja hallituspuolueisiin vai oppositioon. Silti esimerkiksi keskustan ryhmäpuheenvuoroa ei voi luonnehtia hyökkääväksi, pääministerin syttymisestä huolimatta. Hallituksen omistajaohjauksen pääoppositiopuolueen edustaja tietysti katsoi pettääneen täydellisesti.
Jäätteenmäki piti vastauksessaan kiinni näkemyksestä, että Soneran Saksaan sijoittamat rahat olivat veronmaksajien yhteisiä varoja. Liikenneministeri Kimmo Sasi (kok) huomautti siihen, että Saksan umts-sijoitus on tehty Soneran eikä valtion kassasta. Hän myös muistutti, että valtio korjasi pienen siivun Soneraa myydessään suuremman potin kuin Sonera umts-kaupoissa menetti.
Se pitää tietysti paikkansa. Osakkeen hintaa oli varmasti osaltaan nostamassa se, että monella taholla yhtiön sijoituksissa nähtiin suuria mahdollisuuksia. Kiistatonta on, että myös opposition riveissä yhtiön kansainvälistymistä pidettiin hyvänä ratkaisuna.
Kokoomuksen ryhmäpuhujaa, kansanedustaja Kalervo Kummolaa lukuunottamatta muiden ryhmien näkemys oli, että silloisen liikenneministeri Olli-Pakka Heinosen (kok) olisi pitänyt tuoda Soneran umts-kaupat hallituksen käsittelyyn. Sosiaalidemokraattien ryhmäpuhuja Matti Saarinen katsoi, että hallituksen hyväksymää omistajaohjauksen periaatetta ei noudatettu. Vasemmistoliiton Matti Huutola nosti Heinosen suorasanaisesti virheen tekijäksi yhdessä Soneran johdon kanssa.
Hallituksen olisikin poliittisen vastuun vuoksi kuulunut käsitellä valtava investointi. Silti Kummola saattoi osua oikeaan näkemyksessään, että Sonera-kauppojen tuominen valtioneuvoston käsittelyyn olisi ehkä romahduttanut yhtiön pörssiarvon. Suoranaista romahdusta ei sentään olisi seurannut, mutta epäilyksettä selkeä notkahdus.
Virheistä on opittava. Vastuusuhteiden selkiyttämiseksi valtion yhtiöissä on syytä lisätä valtion valvontaa. Myös omistuksen hoidon keskittäminen yhteen yksikköön virtaviivaistaisi alan päätöksentekoa.