Vir­gi­nian kampus he­räi­lee eloon ve­ri­löy­lyn jälkeen

Virginia Tech -yliopiston kampus on tavallista huomattavasti hiljaisempi kauniina aurinkoisena kevätaamuna. Luentosalit ovat auki ensimmäistä kertaa reilu viikko verilöylyn jälkeen.

Virginia Tech -yliopiston kampus on tavallista huomattavasti hiljaisempi kauniina aurinkoisena kevätaamuna. Luentosalit ovat auki ensimmäistä kertaa reilu viikko verilöylyn jälkeen.

Osa opiskelijoista on päättänyt lähteä kotiin, koska lukuvuotta on jäljellä vain parisen viikkoa. Osa haluaa olla paikalla ystäviensä kanssa ja hakea tukea toinen toisiltaan. Opiskelijat hiljentyvät ja halaavat toisiaan erilaisilla muistomerkeillä. Niitä on noussut erityisesti kampusalueen keskustassa olevalle laajalle ruohikkoiselle kentälle: kukkia, kynttilöitä, lippuja, nalleja ja koulun värejä toistavia rusetteja on kaikkialla. Tukea muilta opiskelijoilta

"On pääasia, että heillä on ihmisiä, joiden kanssa puhua", painottaa Bill Boote, Punaisen Ristin vapaaehtoinen työntekijä. Kuka hyvänsä voi tulla keskustelemaan hänen tai monen muun alueella käyskentelevän ammattiauttajan kanssa.

"He pärjäävät hyvin. Heillä on toinen toisensa, mutta ei se helppoa ole", Boote tietää.

"Yritämme vain jatkaa eteenpäin. Tästä on kuitenkin vaikea päästä yli", pohtii yliopistossa opettava ja omia jatko-opintojaan suorittava Jeremy Garret.

Myös yksi hänen oppilaistaan kuoli tulituksessa. "Henry Lee opiskeli tietokonetekniikkaa. Olin juuri saanut puhuttua hänelle hyvän kesätyöpaikan, ja kaikki näytti niin valoisalta", Garret suree. "Hänellä oli niin paljon edessään."

Väkivaltaa vaikea estää

Koululaisten sielunelämään yli 25 vuotta tutustunut nuortenpsykologi Bill Williams arvelee, ettei Virginian verilöylyä olisi voitu estää.

"On olemassa tietty määrä nuoria, joiden elämä lähtee pahasti vinoon jo koulun alkuvaiheissa. Jos he eivät saa apua, niin tällaista tapahtuu. Yliopisto teki kaikkensa ampujan auttamiseksi ja silti murhenäytelmä tapahtui."

"Jos yksityisyyttä suojaavat lait estävät koulua ottamasta yhteyttä vanhempiin tai koulu ei voi pakottaa nuorta hoitoon, niin tämä on lopputulos", hän arvostelee.

Williams sanoi, että tiettyjä hälytysmerkkejä on havaittavissa sairaiden käytöksessä ja vanhempien pitäisi voida hakea apua lapsilleen ajoissa.

"Tässä tapauksessa syyllisen etsiminen koulusta tai muualta on turhaa. Tuo nuori mies tiesi mitä teki ja toteutti suunnitelmansa. Hän on yksin vastuussa."

Ilmoita asiavirheestä