Kylien aktiivinen toiminta ei ole pelkkää harrastelua tai puuhastelua, vaan kuntatalouden kannalta merkittävää liiketoimintaa. Kylien talkoohengessä pyörittämät vesiosuuskunnat, kesäteatterit ja muut tapahtumat tuovat euroja sekä kylän että kunnan kassoihin, selviää keskiviikkona Orivedellä julkaistusta tutkimuksesta.
Reijo Kahelin selvitti kylän ja kunnan taloudellista suhdetta ja paikallisen työn taloudellista vaikuttavuutta kunnalle tutkimalla kolmen pirkanmaalaisen kylän ja kunnan rahavirtoja. Tarkastelun alla olivat Oriveden kaupunki ja Eräjärven kylä, Vesilahden kunta ja Ramsöön kylä sekä Vilppulan kunta ja Pohjaslahden kylä.
"Jos kylien yhdistyksissä ja muissa yhteisöissä tehtävä talkootyö olisi muutettu rahalliseksi arvoksi, puhuttaisiin todella suurista euromääristä", Kahelin sanoo.
Kahelin tavoitteena oli myös tutkia, voivatko kylät toimia itsellisesti kunnasta riippumatta. Kahelinin mukaan kylillä ja kyläosuuskunnilla on paikoin kuntia paremmat mahdollisuudet hakea erilaisia avustuksia esimerkiksi haja-asutusalueen vesihuollon järjestämiseen, mikä puolestaan nostaa maan arvoa.
"Kylissä on kyetty muun muassa merkittävään työllistämiseen. Kuntaa tarvitaan silti yhteistyökumppanina, koska kylien ihmisille ei voida sälyttää vastuuta oman alueensa kehittämisestä. Kylät eivät toimi omaa kuntaansa vastaan, vaan hakevat yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä", Kahelin muistuttaa.
Oma-aloitteisuus tärkeää
Kahelinin tarkastelemista kylistä Pohjaslahti ja Eräjärvi on liitetty 30 vuotta sitten naapurikuntiinsa. Kahelin uskoo, että niiden aktiivisuudesta ainakin osa on perua ajalta, jolloin ne olivat itsenäisiä kuntia.
"Pienissä kunnissa on totuttu hoitamaan asioita itse, ja tapa luottaa omiin voimavaroihin on säilynyt", hän arvioi.
"Oma näkemykseni on, että pienellä kunnalla on mahdollisuudet selviytyä jopa aiempaa paremmin sen liittyessä suurempaan kuntaan, kunhan oma-aloitteisuus ei pääse unohtumaan. Kunnallistalouden heikossa tilanteessa omaa rahanhankintaa tarvitaan entistä enemmän."
Kahelin huomauttaa, että kylien toiminta on tärkeää myös muuten kuin rahassa mitattuna. Talkoohenkisyys yhdistää kyläläisiä sosiaalisesti, ja kunnat voisivat ottaa oppia kylien toiminnan joustavuudesta.
"Maaria Leinosen runossa Ihminen on ihmisen toivo kerrotaan kuinka yhteisvastuuta on hoidettu ja kannettu vähäeleisesti tietämättä, että toiminnalla on niin hieno nimi kuin yhdyskuntatyö", Kahelin sanoo.