Oulu
Vasta suunnittelukilpailu ja sen jälkeen tehtävät päätökset ratkaisevat, mitä vanhasta korttelista jää jäljelle, jos uusi virastotalo rakennetaan kaupungintalon nurkille ehdotetulle paikalle. Suunnittelupäällikkö Jouni Kurttilan mukaan on selvää, että korttelin vanhoista rakennuksista säilyisivät ainakin Aleksinkulma ja Torikatu 10. Aleksinkulma on eläkeläisten käytössä ja Torikatu 10 on entinen Suomen Pankin talo ja kaupungin rahatoimisto. Nyt sieltä hoituu kaupungin matkailuneuvonta.
Pohjois-Pohjanmaan museon mielestä korttelin rakennuksista voitaisiin purkaa vain Torikatu 10:n piharakennukseen 70-luvulla tehty puinen autotallijatke; koko korttelia ajatellen siis ei juuri mitään. Muut kaupungin tontilla olevat rakennukset ovat peräisin 1800-luvulta. "Virastotalo ei myöskään saisi nousta nykyisiä piharakennuksia korkeammaksi. Tämä merkitsisi maksimirakennusoikeuden pudottamista kahdella kolmasosalla nyt kaavaillusta 6000 kerrosalaneliöstä", huomauttaa rakennustutkija Pasi Kovalainen Pohjois-Pohjanmaan museosta.
Museoviraston lausuntoa asiasta vielä odotellaan, mutta Kovalainen arvioi sen noudattavan paikallisen museon evästystä.
Edellyttää kaavan muuttamista
Vielä ei ole mitenkään varmaa, että talo tälle paikalle rakennetaan. Siihen tarvitaan kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätös kaavamuutoksineen ja ne ovat luvassa aikaisintaan ensi keväänä. Ensin katsotaan arkkitehtikilpailun tulokset. Kilpailu ja sen ehdot sovitaan kesälomien jälkeen ja itse kilpailulle varataan aikaa yhdeksän kuukautta.
Kurttila uskoo, että kun parhaat arkkitehdit saadaan asialle, tulosta ja hyviä ideoita syntyy. "Eiväthän he sataan vuoteen tähän keskustaan ole julkista rakennusta päässeet suunnittelemaankaan."
Koska virastotaloa on kaavailtu Torikadun, Hallituskadun, Aleksanterinkadun ja Pakkahuoneenkadun rajaaman korttelin sisäpihalle, joutuisi pitkä hansapäätyinen piharakennus todennäköisesti ensimmäisenä tulilinjalle. Se on nyt osittain kaupungin painatuskeskuksen käytössä ja osittain varastona.
Kovalainen hämmästelee, että kortteliin mitään virastotaloa edes suunnitellaan, koska kyseessä on lähes ainoa ydinkeskustassa säilynyt vuoden1882 palon jälkeinen täydellinen pihapiiri, eikä sitä pitäisi mennä peukaloimaan. Samoilla linjoilla on ollut myös Oulu-seura, jonka mielestä virastotalon suunnittelussa tulisi arvostaa vanhaa korttelikokonaisuutta.
Osa historiallista puu-Oulua
Korttelin kaupungin omistamilla tonteilla olevat rakennukset on arvioitu kulttuurihistoriallisesti merkittäviksi. Aleksinkulma ja Torikatu 10 ovat osa Rantakadulta Torikadulle ulottuvaa valtakunnallisesti arvokasta historiallisen puu-Oulun ympäristökokonaisuutta. Aleksinkulman päärakennuksen ulkoasu on puu-Oulua edustava valtakunnallinen harvinaisuus. Hallituskadun varressa olevat pääty - tai Hansatalot ovat vuodelta 1884 ja puu- ja kiviosasta koostuva asuinrakennus, jossa nyt on kaupunginhallituksen sauna, on vuodelta 1883.
Asemakaavan mukaan kaikki edellä mainitut rakennukset on säilytettävä.
Paikan valinnalle on Kurttilan mukaan kuitenkin hyvät perusteet. Se on lähellä kaupungintaloa, mitä voitaisiin hyödyntää yhteisten palvelujen järjestämisessä. Virastotalon toisena sijaintipaikkana on ollut esillä myös Vänmannin saaren tornitalo, mutta siitä ajatuksesta on luovuttu. "Tämän korttelin lisäksi ruutukaavakeskustasta ei muita vaihtoehtoja löydetty . Jos kaavamuutos menee mynkään, ei jää muita vaihtoehtoja kuin lähteä keskustan ulkopuolelle, Myllytulliin, Intiön kasarmialueelle tai Etu-Lyötylle." Se merkitsisi Kurttilan mielestä kaupunkirakenteen hajoamista ja kaupunkilaisten huonoa palvelemista.
Tarpeen uudelle virastotalolle laukaisi Oulun Puhelin Oyj:n ilmoitus sanoa irti kaupungin vuokrasopimus Torikatu 18 tiloista, joissa työskentelee 105 kaupungin keskusviraston ja Oulun tietotekniikan työntekijää. Jatkoaikaa on saatu kaksi vuotta katutason palveluja lukuunottamatta. Näiden lisäksi on alustavasti pohdittu myös teknisen keskuksen asiakaspalvelun eli Neuvokkaan sijoittamista uuteen virastotaloon. Teknisellä keskuksen määräaikainen vuokrasopimus on niinikään umpeutumassa Karhinkulmassa.
Asukkaat vastaan
Kaupungin tonttien lisäksi samassa korttelissa on kaksi asuinkerrostaloa. Toisen, asunto-osakeyhtiö Meritiiran isännöitsijä Kalervo Siira on varma, että asukkaat nousevat yhtä kovaan vastarintaan kuin kallioparkkiasiassa, jonka Pakkahuoneenkadulle suunniteltua sisäänmenoväylää vastaan on ahkerasti kirjelmöity. "Kaupunki ahdistaa joka suunnalta", puuskahtaa Siira.
Jos virastotalon neliöt toteutuvat suurimman vaihtoehdon mukaan, menettävät ylimpien kerroksien asukkaat merinäköalansa ja asuntojen arvo laskee, harmittelee Siira. Samalla hän epäilee, onko virastotalon todella oltava niin kiinteässä yhteydessä kaupungintaloon kuin on annettu ymmärtää.
Virastotalon hankeryhmä esittää rakentamisaikataulua jo vuosille 2004-2005. Arkkitehtikilpailua varten tarvitaan rahaa jo ensi vuodelle. Kilpailukustannukset riippuvat siitä, kuinka monta arkkitehtiä mukaan kutsutaan. Yhtä kilpailijaa kohden rahaa täytyy kuitenkin varata ainakin 17 000 euroa, kertoo Kurttila.
Jos virastotalosta on noin 6 000 kerrosalaneliötä,sen rakentamisen arvioidaan maksavan noin 11,5 miljoonaa euroa. Hanke edellyttää 50 autopaikan rakentamista kallioparkkiin, mikä tekee noin 1,25 miljoonaa euroa lisää.