Vi­ras­ton so­pi­mat­to­mien sanojen lista ros­ka­ko­riin – louk­kaa­vat net­ti­osoit­teet va­pau­tu­vat

Sadat loukkaavat suomalaiset verkkotunnukset tulevat vapaasti saataville maanantaina.

Viestintäviraston 200-300 sopimattomaksi katsoman sanan lista on maanantaista alkaen historiaa.
Viestintäviraston 200-300 sopimattomaksi katsoman sanan lista on maanantaista alkaen historiaa.
Kuva: Mikael Rydenfelt

Sadat loukkaavat suomalaiset verkkotunnukset tulevat vapaasti saataville maanantaina. Viestintävirasto luopuu yli kymmenen vuotta käytössä olleesta kiellettyjen sanojen listasta osana verkkotunnusten uudistamista.

– Emme katso, että me olisimme paras taho sanomaan, mikä on loukkaavaa tai kehottaa rikokseen. Se on sen verran subjektiivista, ettei Viestintäviraston virkamies ole paras henkilö sitä miettimään, toteaa FI-verkkotunnukset-ryhmän päällikkö Juhani Juselius.

Viestintävirasto laati listan loukkaavista ja rikolliseen toimintaan kehottavista sanoista vuonna 2003, mutta sitä ei ole juurikaan päivitetty viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Loukkaavilla sanoilla ei ole ennen maanantaita pystynyt rekisteröimään .fi-päätteistä osoitetta. Listassa oli Juseliuksen mukaan noin 200–300 sanaa.

– Kirosanoja useammalla eri kielellä. Suoraan rikokseen kehottavia, kuten murha. Kansanryhmää vastaan kiihottavia kuten esimerkiksi neekeri.fi, hän luettelee.

Vuosien varrella listaa on kasvattamisen sijaan pikemminkin pienennetty. Esimerkiksi raiskaus.fi oli alunperin kiellettyjen listalla, mutta se myönnettiin seksuaalista väkivaltaa vastustavalle järjestölle.

Juselius uskoo, että jonkinlaista kiinnostusta härskit tai loukkaavat osoitteet keräävät.

– Kyllä sieltä varmaan yleisimpiä sanoja haetaan. Voisin kuvitella, että naisen sukuelimen nimi tulee nopeasti haettavaksi. Ehkä omistuksen ilo on suurin ilo mitä siitä voi saada, sillä tuskin se paljon käyttäjiä houkuttelee.


Kirosanojen ja loukkaavien sivujen lisäksi varattavaksi tulee myös oikeasti kiinnostavia osoitteita.

Aiemmin nimipalvelujärjestelmät eivät sallineet osoitteiksi kaksi maatunnusta sisältävää osoitetta. Näin esimerkiksi Ruotsissa käytettävän .se-päätteen vuoksi kukaan ei voinut rekisteröidä osoitetta www.se.fi.

Tekniikka on kuitenkin kehittynyt niin, että maanantaina nämäkin rajoitukset poistuvat. Se tarkoittaa, että tarjolle tulee iso kasa äärimmäisen arvokkaita osoitteita.

Esimerkiksi iltapäivälehtiä kiinnostaa taatusti hankkia is.fi ja il.fi -osoitteet. Samoin eräs elintarvikeyhtiö on taatusti tietoinen, että tarjolla olisi ensimmäistä kertaa osoite hk.fi.


Ruotsissa uusia osoitteita on huutokaupattu, mikä on tuonut paikallisen viestintäviraston kirstuun mukavasti kruunuja. Vapautuneista osoitteista kertyi viime vuoden tammikuussa yhteensä 11 miljoonan kruunun (1,2 miljoonan euron) potti. Kalleimmaksi nousi tv.se-osoite, josta mediayhtiö Schibsted maksoi yli kaksi miljoonaa kruunua.

Juhani Juseliuksen mukaan Suomen lainsäädäntö ei mahdollistanut huutokauppaa. Niinpä tunnukset myydään maanantaina aamupäivällä kymmeneltä alkaen nopeimmille tarjoajille.

– On luultavasti kyse millisekunneista, että kenen hakemus tulee kaikkein lähimmäksi kymmentä, Juselius ennakoi.

Viestintävirasto saa tunnuksista vuodessa yhdeksän euroa kappaleelta.


Aivan vapaasti tunnuksia ei saa rekisteröidä tulevaisuudessakaan. Kauppa-, yhdistys- ja säätiörekisterissä olevat nimet sekä olemassaolevat suomalaiset tuotemerkit ovat edelleen suojattuja. Lisäksi tuomioistuin voi määrätä laittomaksi katsovansa osoitteen suljettavaksi.