Valtion omistaman kirjakonsernin kitsaaseen palkkatasoon parisen vuotta sitten kyllästynyt Dorota Czubak pääsi Varsovan kaupungin virastoapulaiseksi.
Vaikka Czubak ansaitsee nykyisin paremmin eli 2 000 zlotya (noin 600 euroa), hänen rahansa eivät tahdo riittää arjen puristuksessa.
"Pelkkä ruoka vie palkastani ison osan. Toiseksi aikuinen poikani on tällä hetkellä työttömänä. Joten minun on tuettava taloudellisesti myös häntä", Czubak kertoo.
Czubakin perheen elämän ylle on tuonut varjoja lisäksi vakava reumasairaus.
"Sen kurissa pitämiseen uppoaa runsaasti rahaa. Aikuisuuden kynnyksellä ollut tyttäreni menehtyi tautiin muutama vuosi sitten", Czubak toteaa silmät kyynelissä.
Alituinen puute ei ole kuitenkaan kyennyt viemään perheen elämänuskoa tulevaisuuteen.
"En aio antaa periksi. Olen hankkinut lisätuloja varakkaiden perheiden siivojana", Czubak paljastaa.
Nälkärajalla kamppailevien ja syrjäytyneiden lukumäärä on kohonnut Puolassa jo viiteen miljoonaan.
Järkyttävä tulos perustuu Puolan tiedeakatemian jäsenen Maria Jaroszin tuoreisiin tutkimuksiin.
Sosiologian professorin mukaan köyhään perheeseen syntyvien lasten mahdollisuudet yltää aikuisena tyydyttävään ja hyvään elämään ovat lähes olemattomat.
"Köyhyydellä on taipumus kasaantua. Ilmiölle on ominaista paisua entisestään Puolassa. Pieni eliitti ansaitsee kymmeniä kertoja enemmän kuin keskipalkkaa saavat."
Teollisuustyöntekijän bruttokuukausipalkka on Varsovan päätilastoviraston tuoreen ilmoituksen mukaan noin 3 300 zlotya eli hiukan alle tuhat euroa.
"Puute ja kova arki luovat uusavuttomuutta ja toivottomuutta. Yhdistelmä synnyttää monenlaisia sairauksia, jotka tappavat vuosittain noin 5 000 ihmistä", professori Jarosz kertoo.
Useampi kuin joka kymmenes ei osaa etsiä apua yhteiskunnan turvaverkostoista.
Jarosz ennustaa huippurikkaiden ja köyhimpien kansalaisten joukon kasvavan lähivuosina kiihtyvällä vahdilla, ellei Donald Tuskin liberaalipohjainen hallitus tartu riuskoihin sosiaalisiin toimiin.
Puutteellisissa, homeisissa asunnoissa, usein ilman kaasua ja vettä asuu jo 6,5 miljoonaa puolalaista.
Maan köyhimpiin ovat perinteisesti kuuluneet eläkeläiset.
"Nälkärajan liepeille ovat pudonnut viime vuosina entistä enemmän monilapsisia perheitä. Eritoten nuorten on pakko kituuttaa aluksi todella pienillä palkoilla", Jarosz tietää.
Puolan EU-jäsenyyden jälkeen eli vuonna 2004 alkanut massamuutto Brittein saarille on Jaroszin mukaan lähes puolittanut Puolan takavuosina 20 prosenttia hipovan työttömyysasteen.
"Se on kuitenkin hyödyntänyt miltei yksinomaan maastamuuttajia", professori Maria Jarosz täsmentää.
