Ulkomaalaisvirasto voi vastaisuudessa jäljittää turvapaikkaa yksin hakevien lasten vanhempia tai muita huoltajia ulkomailta. Muutos sisältyy ulkomaalaislain lisäykseen, joka on parhaillaan käsiteltävänä eduskunnan valiokunnissa.
Ulkomaalaisviraston mukaan jäljittäminen ei estä turvapaikan tai oleskeluluvan myöntämistä lapselle, jos hänen arvioidaan olevan sen tarpeessa. Lakimuutos pohjautuu EU-direktiiviin. Se velvoittaa jäljittämään ilman huoltajaa olevan alaikäisen perheenjäseniä mahdollisimman nopeasti.
Suomeen saapui tammi-elokuun aikana yhteensä 62 turvapaikkaa hakevaa alaikäistä ilman vanhempiaan. Koko viime vuonna yksin tulleita lapsihakijoita oli lähes 220.
Tämän vuoden hakijoista kolme neljästä oli poikia, ja yli puolet oli 16-17-vuotiaita. Eniten hakijoita on tullut Somaliasta, Afganistanista ja Irakista.
Ulkomaalaisviraston ylijohtaja Jorma Vuorio uskoo, että yksin tulevien alaikäisten turvapaikan hakijoiden määrä kasvaa edelleen.
- On tullut uusia maita, esimerkiksi Angola, joista tulee, Vuorio kertoi toimittajatilaisuudessa torstaina Helsingissä.
Yksin tulleita, alaikäisiä turvapaikanhakijoita koskevia päätöksiä on alkuvuonna tehty yhteensä 88. Niistä myönteisiä on 67, kielteisiä 17 ja neljä hakemusta on rauennut.
Yhteys perheeseen
Jäljittämisellä pyritään saamaan yhteys lapsen ja hänen vanhempiensa välille. Jos vanhemmat ovat kuolleet tai kadonneet, voivat kyseeseen tulla myös isovanhemmat tai muut sukulaiset.
- Punaisena lankana kaikissa asioissa, joissa käsitellään alaikäisiä lapsia, on lapsen etu, painotti ylitarkastaja Monica Harju Ulkomaalaisvirastosta.
Lapsen eduksi katsotaan lähtökohtaisesti se, että hän tietää huoltajiensa olinpaikan ja voi pitää heihin yhteyttä. Samalla jäljittäminen auttaa Ulkomaalaisvirastoa tekemään päätöksen, joka perustuu tosiasioihin. Tavoitteena on selvittää perheen olosuhteet kotimaassa ja mahdollisuudet huolehtia lapsestaan.
Tietoja käytetään perheiden yhdistämisessä. Jos lapsi saa oleskeluluvan Suomeen, voidaan perhe yhdistää Suomessa. Muissa tapauksissa voidaan harkita perheen yhdistämistä kotimaassaan tai kolmannessa maassa, missä vanhemmat oleskelevat luvallisesti.
Harju korosti, että turvapaikka-asiat ovat salassapidettäviä. Jäljittäminen ei saa vaarantaa lapsen tai hänen omaistensa turvallisuutta.
Käytäntöjä kehitetään
Ulkomaalaisvirasto varustautuu lakimuutokseen kehittämällä jäljittämiskäytäntöjä. Hankkeessa pyritään löytämään sopivat yhteistyökumppanit käytännön työhön. Lisäksi jäljittämistä aiotaan yrittää Suomen edustustojen kautta.
Tällä haavaa kokeillaan yhteistyötä International Social Service -järjestön (ISS) kanssa. Se tekee etsintätyötä itse tai paikallisen Punaisen Ristin tai Puolikuun kautta.
ISS:lle on jo annettu jäljitettäväksi neljä tapausta. Niistä ei kuitenkaan ole vielä tullut lopullisia tuloksia.
- Järjestö on käynyt haastattelemassa lapsia ja tämän perusteella se sitten suorittaa jäljittämistä näitten lasten kotimaissa, Harju kertoi.
Alaikäisten turvapaikanhakijoiden perheenjäsenten jäljittämistä tehdään jo ainakin Ruotsissa ja Norjassa. Käytäntöjä työstetään parhaillaan myös muissa EU-maissa.