Vi­ran­omai­set va­rau­tu­vat jo ky­ber­hyök­käyk­siin ensi kevään vaalien varalle – Vaa­li­joh­ta­ja: "Meillä on keinot, jos tulee pal­ve­lu­nes­to­hyök­käys"

Suomessa pidetään ensi vuonna ainakin eduskunta- ja europarlamenttivaalit. Maakuntavaalitkin saatetaan pitää, jos maakuntauudistus toteutuu.

Kevään vaaleja turvataan jo antamalla koulutusta virkailijoille ja puolueille informaatiovaikuttamisen torjumiseen. Vaalien tuloslaskujärjestelmääkin suojataan entistä paremmin, jotta se toimii mahdollisten kyberhyökkäysten varalta, kertoo oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen.

Oikeusministeriö on lisännyt valmiuttaan puuttua Suomen vaalijärjestelmään mahdollisesti kohdistuviin kyberhyökkäyksiin.

Suomessa pidetään keväällä 2019 sekä eduskuntavaalit että Euroopan parlamenttivaalit. Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen kertoo Lännen Medialle, että tulevien vaalien vuoksi digitaalisiin hyökkäyksiin varautumista on parannettu.

Jääskeläisen mukaan käytännössä vaalien tuloslaskentajärjestelmän pitää toimia koko ajan Suomen eduskuntavaalien aikana.

– Olemme entistä varovaisempia ja huolellisempia kybervalmiudessa. Meillä on keinot siihen, jos tulee palvelunestohyökkäyksiä ja järjestelmää yritetään saada pois käytöstä, hän sanoo.

Tarkoituksena on minimoida sitä mahdollisuutta, että luottamus demokratian perusasioihin, kuten vaaleihin, alkaisi horjua.

Koulutusta annetaan vaalivaikuttamisesta

Suomessa vaalit käydään edelleen perinteisellä lippuäänestyksellä, mikä jo osaltaan suojaa varsinaista vaalitulosta vääristämiseltä. Ministeriö valmistautuu lisäksi mahdolliseen informaatiovaikuttamiseen järjestämällä aiheesta koulutusta puolueille ja vaalivirkailijoille.

Ministeriö kiertää perinteisesti kouluttamassa kuntien ja vaalipiirilautakuntien henkilöstöä, jotta, Jääskeläisen sanoin "vaaliviranomaisten toiminta on jämptiä sekä lainmukaista ja myös näyttää siltä."

Tänä vuonna koulutuksiin on otettu mukaan osuus myös siitä, miten toimia, jos havaitsee ei-toivottua informaatiovaikuttamista. Tätä painotetaan varsinkin puolueille ja ehdokkaille.

Informaatiovaikuttamisella tarkoitetaan ennen kaikkea sellaista tarkoituksellista tiedottamista, jolla pyritään esimerkiksi kyseenalaistamaan ihmisten luottamusta yhteiskuntaan. Tätä voidaan tehdä vaikkapa levittämällä perusteettomia uutisia sosiaalisessa mediassa, usein vielä valheellisten profiilien kautta.

– Koulutusosiomme on hyvin käytännönläheinen. Annamme esimerkiksi vinkkejä puolueille siitä, miten heidän tulee toimia, jos perustetaan vaikka valetilejä, sanoo valtioneuvoston johtava viestintäasiantuntija Jussi Toivanen.

Toivanen kouluttaa myös virkamiehiä eri puolilla Suomea informaatiovaikuttamisen varalta.

"Yllätyksen täytyy säilyä puolellamme"

Suurennuslasi tulee säilymään Suomen yllä myös vaalikevään jälkeen, koska Suomesta tulee kesällä 2019 Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltio. Sisäministeriön kansliapäällikkö Ilkka Salmi arvioi, että informaatio- tai hybridivaikuttamisen riskiin voi vaikuttaa se, että Suomen kauden alussa nimitetään uusi johto Euroopan komissiolle.

– Yleisesti ottaen voi sanoa, että kun painoarvomme kansainvälisellä kentällä kasvaa puheenjohtajuuden myötä, niin se aiheuttaa korostunutta uhkaa, sanoo Salmi.

Suojelupoliisi puolestaan vahvistaa, että Suomen EU-politiikka kiinnostaa vieraita valtioita. Supo myös kertoo tarkkailevansa jatkuvasti sitä, millaista tiedustelua Suomeen kohdistuu.

Itse puheenjohtajuuskauden aikana konkreettisimmat turvallisuusriskit puolestaan koskevat kokouksia, joita Suomessa puheenjohtajuuden vuoksi järjestetään. Suomessa pidetään loppuvuonna 2019 kuusi epävirallista ministerikokousta, mutta varsinaiset huippukokoukset pidetään Brysselissä.

Salmi ei avaa sitä, millaisiin turvatoimiin kokousten alla turvaudutaan.

– Yllätyksen täytyy säilyä meidän puolellamme.