Vuodenvaihteessa tapahtuva Soneran NMT 450 -matkapuhelinverkon lakkauttaminen huolestuttaa Lapin pelastusviranomaisia. Lääninvalmiusjohtaja Erkki Ruohonen toivoo, että Sonera huolehtisi gsm-verkon katvealueiden poistamisesta, jotta erämaissa liikkuvien turvallisuus ei heikentyisi. Ruohonen muistuttaa, että Lapissa liikkuu satoja tuhansia ihmisiä ympäri vuoden.
"Talvella tänne tulee lentokonetolkulla turisteja ja puhelinyhteydet pitäisi katsoa sen mukaan, ei pelkästään sen, kuinka paljon täällä on asukkaita."
Viranomaiset eivät ole varautuneet erityistoimiin puhelinyhteyksien heikentymisessä.
"Pääteiden varsilla, kuten Kilpisjärventien ja Inarin alueilla on katvepaikkoja. Luulisi olevan operaattoreiden intresseissä poistaa katvealueet", Ruohonen painottaa. Myös esimerkiksi Saariselän, Lemmenjoen kansallispuiston ja Pallas-Ounastunturin maastot ovat monin paikoin liian vaikeita gsm-puhelimille.
Hän ihmettelee Soneran luonnonsuojelullisia perusteluja olla rakentamatta tukiasemia kattavasti.
"Varmasti löytyy maston paikkoja, jos on kiinnostusta", Ruohonen sanoo. Hänen mielestään tukiasemia voidaan rakentaa niin tiheästi, että sekä luonnonsuojelu että puhelinyhteydet onnistuvat.
Ruohosen mielestä Sonera on heikentänyt puhelinyhteyksiä toisellakin tavalla. Perinteiset autiotupien ja vilkkaimpien reittien varrella olleet erämaapuhelimet ovat käytännössä kadonneet - toisin kuin esimerkiksi Ruotsin Lapissa, missä on edelleen tiheä erämaapuhelinverkko. Sonerasta muistutetaan, että erämaapuhelimet ovat olleet NMT:täkin vanhemman ARP-verkon viimeisiä jäänteitä. Niiden korvaaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa.
Lapin läänin pelastusviranomaiset ovat muistuttaneet myös valtion edustajia yhteyksien turvaamisesta. Viimeksi asiasta kerrottiin apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkalle tämän vieraillessa vastikään Lapissa. "Kattavan verkon saaminen on poliittinen päätös. Sonera on verkon haltija ja voi toteuttaa sen liiketaloudellisin perustein", Ruohonen toteaa. Käytännössä yhteiskunnan pitäisi tukea verkkoinvestointeja taloudellisesti, mutta asiasta ei ole päätöksiä.
Ruohonen ei halua lietsoa paniikkia, vaikka puhelinyhteydet heikkenevätkin. "Lapissa on aina jouduttu tottumaan pitkiin etäisyyksiin. Maailma ei tähän kaadu, mutta kyllä tämä hankaloittaa avun perille saamista tietyissä paikoissa."
Katvealueita
jää vielä
Sonera perustelee NMT-verkon alasajoa sillä, että NMT-asiakkaita ei ole enää tarpeeksi verkon kannattavaan ylläpitoon. Syyskuun lopussa NMT-liittymiä oli käytössä noin 28 000.
Sonera Mobile Operationsin yksikönjohtaja Janne Vainio sanoo, että verkon ylläpito kostautuisi asiakkaille, joiden puheluhinnat olisivat kalliimpia kuin satelliittipuhelut.
Hän vakuuttaa, että gsm-verkko kattaa lähes koko Lapin, mutta täysin aukottomaksi verkkoa ei saada. Soneran kuuluvuusalueilla asuu Vainion mukaan 99,8 prosenttia suomalaisista. Kuuluvuusalueita parannetaan koko ajan maltillisesti, mutta katvealueita jää jatkossakin.
"Joka paikkaan ei voi rakentaa. Gsm-verkko vaatii NMT:tä tiheämmän tukiasemaverkoston ja Lapissa on sekä luonnonsuojelullisia että sähkön saantiin liittyviä ongelmia, joita ei voi kannattavasti ratkaista."
Verkko kiinni
puolessa tunnissa
NMT 450 -verkko katkaistaan Lahdessa sijaitsevasta NMT-verkon verkonhallintakeskuksesta lähetettävällä tietokonekomennolla uudenvuodenyönä heti puolen yön jälkeen. Verkon sulkeminen kestää arviolta puolisen tuntia. Ensin estetään uusien puhelujen ottaminen ja sen jälkeen katkaistaan virta tukiasemilta.
Tukiasemia on noin tuhat. Tukiasemien NMT-laitteet puretaan kesään mennessä pois ja romutetaan. Mastot ja tukiasemat jäävät pystyyn gsm-verkon käyttöön.
